Hur går det?

Tuli tänään mieleeni, että kuinkahan monta sellaista "Toista tämä liike / asia [aina] kerran päivässä, niin olet onnellinen / vetreä / terve / hoikka / iloinen / positiivinen / kylläinen lopun elämääsi" -vinkkiä on olemassa? Voisiko joku koota niistä kirjan, että saatais mukavasti ja tehokkaasti samaan pakettiin ja siitä sitten vain sivu kerrallaan toteuttamaan käteviä muutaman minuutin [esim. lantionpohjalihakset] / sekunnin [esim. kalanmaksaöljytabletin nielaisu] vinkkejä. Mutta voi sentään! Heti saan huomata, että en syö kalanmaksaöljytabletteja enkä reenaa lantionpohjalihaksia kuin ihan vain huit hait hyvin satunnaisesti. Mutta sen olen päättänyt sentään [ko. lihasten hyväksi], että ensi talvena minä vallan intoudun hiihtämään Suomessa. Saa kuitata, jos minua ei silloin laduilla näy. Tai saatan mennä merellekin. Vaasassa on niin ihania aurinkoisia talvipäiviä, jolloin tuntuu, että kaikki ovat merellä koiraa ulkoiluttamassa, hiihtämässä, tai ihan vain kävelemässä ja nautiskelemassa hienosta säästä. Olenkin ehkä enemmän sellainen sunnuntai-hiihtäjä.

Olen ehkä vähän "siinä iässä", että intoudun kaikista vinkeistä, joten antaa tulla vain! Nyt olen otollista maaperää. Viime vuonna näihin aikoihin höyrähdin Tupperwareen. Kävin elämäni ensimmäisillä Tupperi-kutsuilla ja ajattelin, että kylläpäs onkin kätevää! Sitä ennen olin kyllä saanut äidiltä ja anopilta rasiaa ja kulhoa [kiitos, kiitos] ja ostanut jotain kirppikseltäkin. Niin ja häälahjaksi taidettiin saada se salaattilinko [joka ON niin hirmuisen kätevä]. Mutta eihän siitä mihinkään pääse, että tiiviit eväsrasiat vain ovat parempia kuin ne, jotka lorauttelevat vähän makkarakeiton liemiä laukun pohjalle. Viime tammikuussa ihailin niitä tupperin niin käteviä uunivuokia, joista yksi näkyi olevan nyt emännänlahjana [click], mutta en raskinut ostaa. J meinasi, että kyllä on olemassa muitakin vuokia, joissa astiaan voi laittaa riisin tulemaan ja kannen päälle kanat. Näinköhän? ;) Tai sitten niin, että kanapeti eli riisit ja vihannekset ja kanat samaan vuokaan ja kannen päälle piirakkaa jälkiruuaksi! Eikö ollutkin kätevät vinkit Tupperi-emännällä? Minä ainakin nyökyttelin hyvin pontevana. Tietenkään ei osteta mitään ohi omien tarpeiden. Kohtuullisesti ja tarpeeseen! Amen.

Nykyisin siis erit. terveelliset ruokavinkit kiinnostaa. Kohtuu terveellisesti ollaan yritetty syödä, mutta herkkuja on tullut ainakin minun kontolle. Herkuiksi lasketaan myös 70% tumma suklaa, jota myydään Oxfam Bookshopissa, ja jossa on appelsiinia ja inkivääriä joka maistuu liian hyvältä [jos on semimpää, niin ei ole herkkua] ja kaakao, jota on joskus vain pakko ottaa illalla, että saa mahan täyteen. Mutta elämä ilman leipää - se on vähän haasteellista välillä! Nyt on ikea-näkkäritkin loppu ja pelkällä hapankorpulla mennään. Crisp rollsiakin tulee syötyä, mut nekin tuntuu vähän kuin herkuilta, vaikka J sitä kuituisinta ostaakin. Eli muistutus Suomeen: nauttikaa edelleen ruisleivästä! Rytmin saamisessa uneen, liikuntaan ja ruokaan riittää vielä haastetta.

Vinkeistä vielä: Eihän meitä nykyajan naisia voi siitä toisaalta moittiakaan, että kaivataan vinkkejä ja nippaskonsteja ja muita? Ennenhän ne kylän naiset juorusivat keskenään kaivon luona tai pellon reunassa [romantic] ja jakoivat vinkkejä jos minkälaisia. Eikö se ole ihana saada tietää, että rieskan voi tosiaan paistaa ihan tavallisessakin uunissa [kokeiltu on ja kyllä hyvin onnistuu, mutta leivinpaperin kuumuuskesto kannattaa check] tai että, että, että mikrossakin voi kokkailla vaikka ja mitä? Kyllä vain! Kyllä niitä vippas-, nappas-, ja kepulikonsteja vain kuitenkin loppujen lopuksi meidän jokaisen arjessa kukkii. Muistetaan jakaa niitä!

Tein muuten aiemmin tällä viikolla smoothieta, joka sisälsi banaania, appelsiinia, avokadoa ja cottage cheecea [raejuuston ja luonnonjugurtin risteytys]. Ajattelin, että nyt kerrankin sellaista smoothieta, joka on herrallekin sopivaa [omena- ja päärynäallergia rajoittavat], mutta mitä vielä: oli kuulemma pahinta, mitä hän oli koskaan maistanut ja irvistellen joi! :D Oli minullakin vähän naurussa pidättelemistä, kun hän nieleskeli väkisillä 1,5dl. Okei, oli ehkä vähän liian appelsiinipainotteinen setti ja appelsiinit olivat edellisen päivän Wales-reissulta jääneitä, valmiiksi kuorittuja, joita ei nyt poiskaan viitsinyt heittää. Taidan vielä illan päälle pyöräyttää jonkun hedelmäsmoothien. Tuorepinaattiakin olisi jääkaapissa. Mistä tulikin mieleeni, että olen saanut useampiakin wa-kuvia, joissa on intouduttu pinaattilättyjen tekoon, huraa! ^_^ Ja joku oli chiaakin jo kokeillut. Näitä on aina kiva kuulla :)

Nå men, hur går det? J nukkuu "päikkäreitä", koska hänellä on vähän lämpöä. Yritän lelliä häntä parhaani mukaan. Kotona asuessa äiti aina hemmotteli, jos olin sairaana. Sitä perinnettä jatkan mielelläni. Se tuntuu vain joskus niin hyvältä, kun lellitään <3 Joskus kun on paha mieli ja meinaa vain tuittuilla, niin silloinkin on niin kiva, kun toinen palvelee. Sehän on niin mukavaa: minä sinulle ja sinä minulle: Luxus för livet! 

Minulla puolestani nilkan alapuolelta jalka vähän turvoksissa, kun onnistuin sen nyrjäyttämään eilen aamulenkillä. Toivon totisesti, että se paranaisi nopeasti. Tein salitreenit tänään kotona, saihan sitä näköjään täälläkin hien pintaan. Käytiin tutussa puistossa, mutta sen meille uudessa osassa ja ohhoh, vanha [ilm. maailmansotien uhrien -click-] hautausmaahan sieltä löytyi ja aika uhkeita puita. Laitan tähän loppuun vielä muutaman kuvan puistosta. Tuo vanha talo on luultavasti vanha kappeli. Mukavaa loppuviikkoa kaikille! Ollaan ahkeria vähän siinä sun tässä! ;)

Graveyard in the biggiest park of the Southampton.

Old chappel, I suppose.

PS. Postailen Walesin reissusta, kunhan kerkeän. Varautukaa hienoihin maisemiiiiiiiiiiiiin!

PPS. Alla viikon terveellisimmät sapuskat. J teki sieni-pekoni-homejuustorullia mikroaaltouunissa [nam] ja naapurin Karen pyysi minua Sprinkles-jätskibaariin [seminam], enkä kieltäytynyt. Mukava se oli jutella pitkästä aikaa. Pidetään naapuruussuhteet kunnossa, vaikka sitten jätskin voimalla! ;)