Hi, there! Notting Hilliltä löytyy sellainen kuin Portobello market. Piiiitkä pitkä katu täynnä kaupustelijoita, joissa osasta alla kuvaa. Antiikkikauppiasta, hedelmäkauppiasta, kukkakauppiasta, ruokakauppiasta sekä ihan näitä kiinteitä kivijalkakauppoja, mitä kadun varrella oli. Kävimme P:n ja F:n kanssa siellä lauantaipäivänä. Samaan aikaan J kävi Imperial War Museumissa. Ehkä hän vois heittää siitä lyhyen stoorin, jos oikein kauniisti pyydän.
Väkiä oli ku pipua. Aurinkoinen, lämmin sää. Tuntui melkein kuin olis ollut +20, mut ei varmaan aivan kuitenkaan. Ehkä +15 lähempänä, mut aurinko lämmitti lisäksi ja ihmisiä istui terassilla nautiskelemassa kauniista säästä. Mekin nautimme!
Tässä palanen laajaa leimavalikoimaa eräältä myyjältä. Kävin monta laatikkoa läpi ja olisin kovin mielelläni ostanut yhden, mutta koska en millään keksinyt mihin sitä käyttäisin niin olin niin (kuivan?) järkevä, etten sitten ostanut yhtäkään. Pari kuvaa sentään otin muistoksi! Nuo soitinleimat oli erit. ihania. Mietin mihin niitä olis voinut käyttää. "Tervetuloa klarinettikonserttiin."
Cool.
Kiva idis jemmailla blankettia! Peukut!
Ei banaani vaan banaaniperheen eräs muu jäsen, plantain! Tärkkelyspitoinen, vähäsokerinen lajike, joka tulisi paistaa ennen syömistä, koska ompi raakana epäsopiva (eihän kukaan huomaa tästä sutjakasta kielenkäytöstä, että suomennan teille enkkutekstiä ;) Tätä kummajaista käytetään esim. perunan tilalta ruuanlaitossa ja se on suosittu eteenkin Länsi-Afrikan ja Karibian maissa. En maistanut enkä paistanut.
Ja entäs tämä! F osti maistiaisiksi, thanx. Nimeä on muista, pitäis P:lta kysyä. No, hedelmän ja marjan mix joka tapauksessa. Kovahko kuori, joka irtosi kuitenkin helposti ja sisällä oli kirkasta, makeaa hedelmälihaa, jota piti pureskella kunnes kiveen törmäsi. Sitten piti lopettaa ja kertoa mitä mieltä oli. Minä ihan tykkäsin ja J ja S (joille yhdet säästin) eivät niinkään.
Kevään / kesän tullen mansikat alkaa halpeneen ja se on mukava juttu! Tosin ovat jotenkin kovan oloisia vielä. Täällä siis myydään kyllä ympäri vuoden mansikkaa. J:n mielestä ei niin hyvää kuin Suomessa ja ei ehkä minunkaan mielestä. Tai sitten nämä syömämme ovat olleet talviversioita. Mutta smoothiessa viuhuu hyvänä!
Tässä oli jonkun antiikki tv-serien teko meneillään.
Keväinen viulu! Kolikon kävin heittämässä, kun niin kauniisti soitti. Istuin kahvilan tuolilla ja kuuntelin Bachin Airia ja kumppaneita. Olisin istunut kauemminkin, mutta elämän virta kuljetti toisaalle.
P ja F osti falafelliä. En ostanut, mutta kuulemma olis kannattanut. Ensi kerralla! Se oli vähän kuin tortillaa ja falafel itsessään kikherneestä tehtyä pyörykkää. Kyllä se kieli meinaa mennä jo tätä kuvaa katsellessakin!
Lauantaina saimme kulkea overgroundilla, kun meille oleelliset metrolinjat olivat rempassa (usein viikonloppuisin ne niitä fixailee). Piti ottaa kuva, kun vaunuja jatkui silmänkantamattomiin. Niin eri näkymä kuin metrossa. Oli ihana ja aurinkoinen päivä ja Portobello Marketia oli yksi työkavereistani suositellut, joten kiva oli käydä katsomassa sitäkin menoa. Kun askelsimme jo kiireessä metrolle kohti Merimieskirkkoon vievää overgroundia niin matkalla olisi ollut joku aivan ihana lasten lelukauppa. Ehkä käyn siellä sitten eläkkeellä!
No comments:
Post a Comment