Kävin tässä illaan hämärtyessä moikkaamassa [salaa?] vanhaa kamua pitkästä aikaa. Kamu on nimeltään Findit, joka on Tori.fi-tyylinen foorumi, mutta aktiivinen lähinnä Vaasan alueella. Joskus klikkailin sitä useamminkin ja silloin meidän huonekaluvaihtuvuus oli aika suurta. Joskus hioin, joskus maalasin, joskus petsasin, joskus päällystin ja joskus annoin olla ihan sellaisenaan. Jotkut jatkoivat piankin matkaa ja toiset ovat pysyneet toistaiseksi. Se on ollut mulle [huonekalufriikille] kiva harrastus. En ole oikein antanut itselleni lupaa ostaa kaupasta vielä huonekaluja, kun olen tiennyt, että asuntomme ei ole pysyvä asuinsijamme vielä hetkeen. Syynä kaupasta ostamattomuuteen on ollut myöskin vaihteleva [ahh, miksi!] maku ja vahva kierrätysperiaate eli miksi ostaisin uutena, kun käytettynäkin voi [pitkällä aikajänteellä] löytyä se mitä etsit ja vieläpä opiskelijan kukkarolle sopivaan hintaan. Tosi kiva harrastus ja vielä kivempi, jos olis oma autotalli / verstas missä puuhailla sekä aina hyppysellinen ylimääräistä rahaa. Meinaan meidän kaksiossa on ollut väliin muutama ylimääräinen tuoli... Sitten yks juttu on se, että kiinnyin niihin huonekaluihin. Jos J sanoi, että kuule T nyt on liikaa huonekaluja, niin minä istahdin sohvalle ja katselin ympärilleni ja pidin ankaran miitingin itseni kanssa. Lopputulos saattoi olla se, että en olisi mistään raskinut luopua ja saatoin perustella jokaisen huonekalun erikseen J:lle. J on ollut aika pitkämielinen tämän harrastukseni suhteen :* Ihana mies! Alkuun hän joskus auttoi (hiomaan / maalaaman), mutta jossakin vaiheessa sanoutui irti koko touhusta, eikä suostunut toimimaan myyntimiehenä, jos olin laittanut jonkun huonekalun myyntiin ja ostaja oli tulossa silloin, kun en ollut kotona. Tämä tarkoitti sitä, että olohuone oli raivattu huonekaluista ja lattia päällystetty sanomalehdillä [joita anoppi oli ystävällisesti kerännyt paperikassiin, kun meille ei tullut mitään lehteä eikä mainoksia] ja lady keikkui siellä maalipensselin kanssa vielä klo1 lauantaiyönä. Makuuhuoneen ovi oli tiukasti kiinni ja siitä piti livahtaa nopeasti, ettei maalin hajussa tarvinnut nukkua: Tästä J oli tarkka ja hyvä niin - eipähän aivan siksakkia kävelty seuraavana päivänä. Illan päätteeksi vähän kehuin itse itseäni, jos ei sitä yleisöltä kuulunut: "Olin kyllä tosi reipas, kun maalasin kerralla koko lipaston, eikö?" ;) hahhahh! Sitä se on kun on koukussa kaiken maailman kapistuksiin. Kuitenkin tämä touhu on jo aika tyyntynyttä ja tuntuu, että meillä on ollut samat [nyt Suomessa varastossa olevat] kalusteet jo kaaaaaaaaaaaaauan. Tietenkin joku pieni juttu on aina välillä saattanut käydä vähän sekoittamassa huonejärjestystä ja kysellyt pääsiskö perheenjäseneksi. Välillä on päässyt ja välillä ei. Nyt kun tuli tämä Englantiin muutto niin myin tosi reippaasti vaikka mitä ja koko homma meinas keikahtaa aivan päälaelleen, koska olisinkin yhtäkkiä myynyt vaikka kaikki! Tuli vähän sellainen "ei tunnu missään"-fiilis ja cklic, click, click ja vielä tuokin -click- myyntiin. Hyvähän niitä oli saada vähemmäksi. Hyväkuntoinen, tukeva, uudenveroinen, vasta maalattu, vain haku, kuljetus onnistuu, kunnostusta kaipaava - ainakin nämä luonnistuu ruotsiksi ;) Så ingen dålig hobby, tycker jag!
Mutta että niitä ei kuitenkaan liian vähän olis niin varalta tosiaan kävin katselemassa, että mitäs siellä Finditissa nyt olisi näin tammikuisena alkuvuoden perjantai-iltana tarjolla. Tässä teille nyt tulee sitten kaikenlaista veikeää ostettavaa. En sillain kannusta tuhlaaman, mutta tiedäthän, jos todella tarvitset ;) Nämä kaikki löytyvät siis findit.fi -sivustolta ja laitan jokaisesta ilmoituksesta linkin kuvien alle.
Aloitetaan näillä joulunpunaisilla.
[Click] Mulla oli kerran juuri tämänvärinen [vai ehkä sittenkin hieman kirkkaamman punainen] pieni sivupöytä, jonka päälle virittelin stereot ja lp-soittimen. Isoveli tykkäsi ja sanoi, että se oli maalattu vanhalla venemaalilla. Sitten alkoi häiritsemään se erikoisen kokoinen reikä siinä alahyllyllä ja myin sen eräälle paikalliselle parturikampaajalle, joka tuunasi salonkiaan. Tästä jollekin kiva keittiön pöytä? Jos mielikuvittelee nuo siivekkeet on-asentoon niin voipi olla hieman neliön mallinen. Näissä vanhoissa pöydissä on huomioitavaa tuo istumakorkeus - se on joskus yllättävän matala. Mutta mitathan selviää kysymällä, jos ei myyjä ole niitä hoksannut ilmoittaa. Ja jos pöytä muuten on aivan valloittava, niin ainahan sitä voi vähän tuolin jalkoja katkaista, vai mitä? Tällaisenaan kiva, joskin hieman rouhea, mutta näyttää myös helpolta hiottavalta ja hiomisurakan jälkeenhän maalaminen on aina palkka! En tiedä, jos puuhun on tarttunut punaista väriä vanhasta maalista, mutta sehän selviää kokeilemalla. Ja ongelmahan ei varsinkaan ole tämän näköinen, jos maalaat sen uudestaan punaisella.
[Click] Joku näissä vanhoissa sohvissa vain kiehtoo. Ajaton, simppeli malli, usein tukevia tai vähintäänkin ryhdikkäitä istua ja mikäpä sen kätevämpi kuin vuodesohva! Istutaan siinä ensin ja jutellaan ja sitten lopuksi nukutaan. Joskus melkein ostin tämän tyylisen, mutta vielä hieman stylemmän hernekeitonvihreän vuodesohvan. Sohvan väri oli yhtäaikaa järkyttävä ja kiehtova ja ajattelin, että jos runko on hyvä, niin käytän sen sitten joskus verhoojalla. En ostanut kuitenkaan, kun emme tarvinneet J:n mielestä kahta sohvaa meidän kaksioon. Nå men!
[Click] Tämä oli tästä kolmen koplasta viimeinen punainen ja otettu siksi huomioon, koska minähän olen lapsuuteni piirrellyt juuri tällaisella samanlaisella pöydällä [paitsi kokopyöreällä] ja kyllähän siinä tuli hyvät väritykset värityskirjaan! Joskus saattoi mennä vähän pöytäänkin, mutta siinä oli se hyvä puoli, että äiti sai sen aina fairylla puhtaaksi. Ja se on vieläkin tuolineen kaikkineen aivan kasassa. Siis kasassa. Siis koossa. Siis ei ollenkaan notku. Eli good quality. En tiedä onko jotain tiettyä merkkiä, mutta kestävää ainakin.
[Click] Jos mulla olis koululainen niin voisinpa ostaakin. Veikeä setti! ^_^ Tuollainen tuoli mustilla metalliosilla mulla oli ainakin vuoden päivät ompelutuolina ja hyvänä heilui. Tai ehkä se oli ihan vähän liian korkea, jos rehellisiä ollaan. Tarkoitus oli siitä istuinosasta poistaa yhdet entisen käyttäjän tarrajäljet, mutta en sitten saanutkaan tehtyä sitä ja varmaan menetin sydämeni jollekin toiselle tuolille tai sitten J havahtui muuten vain tuolien määrään taloudessamme, joten myydä päksäytin sen pois ;) Ja tuo pulpetti: puuliitokset sykähdyttää aina. Ja onhan tuo aika stylen mallinenkin!
[Click] Kiva villamatto! Väri on taas sellainen moninaisia tunteita herättävä, kuten se ostamaton hernekeitonvärinen sohvakin, mutta tämän tyyliset matot ovat kiehtoneet jo jonkin aikaa - ainakin joulumattoajatuksen tasolla ja ehkäpä nykyään jopa neljän vuodenajan [four seasons] tasollakin. Erään ystäväni kotona laitetaan aina jouluisin joulumatot lattioille ja se oli mielestäni jotenkin ihana ajatus. En ole varma, mutta matot saattoivat olla tämän tyylisiä, mutta punaisena ja siitä lähtien olen ajatellut hieman lämpimämmin tämän tyylisiä punaisia mattoja. Täällä Englannissa ostimme Ikean Vallby Ruta [click] - maton koossa 170cm x 230cm huoneistoomme ja se istuu kyllä hyvin tänne ja on erittäin käyttis! Ajan myötä tietenkin ne reunat saattaa halvemmassa matossa vähän käyristyä tai rispaantua, mutta ei ainakaan vielä näin muutaman kuukauden käytöllä. Eli joskus meillä saattaa olla jonkun värinen villamatto tai persialainen matto tai onko ne sama asia, kukapa kertois? Jos Googlea ei lasketa.
[Click] Pyysin Jiitä katsomaan tätä ilmoitusta ja sieltä tuli välitön tyrmäys tyyliin "Et sinä ole ostamassa tuota". "En niin", vastasin kaihoisasti. Mutta hyvänen aika! Katsokaa nyt miten hieno tuoli! Ja vielä nelin kappalein! Tarvisin kyllä vain yhden, tai en oikeasti sitäkään, mutta luulen, että nämä nelistään veisivät aika paljon tilaa ruokapöydän ympäriltä, eikö? Voisi mennä paremminkin yksittäisenä herkuttelutuolina, ainakin minulla. Mulla tuli tästä vähän mieleen Ilmari Tapiovaaran Domus-tuoli [click], joka on tosi kivan mallinen. Tämän tuolin kun hiois ja petsais / lakkais / maalais niin ahh! Hieno tulis :) Syy miksi pystyn näin tyynehkösti tästä luopumaan [ennen kuin sen sainkaan] on se, että näyttää niin kuin siinä olisi päällä kova selluloosalakka, joka on todella kovatöinen ellei mahdoton saada pois. No, varmaan sen jotenkin saisi, mutta ostin kerran ison, painavan ja puisen käsin tehdyn lipaston [ne lyijykynän jäljet laatikoissa ja nurkkien puuliitokset sykähdyttivät] Närpiöstä [Finditin kautta muistaakseni] ajatuksenani hioa puu ja katsoa pidänkö sen sellaisenaan vai maalanko. En muista konsultoimmeko Jiin isoisää [aivan mahroton puuseppä] vai minun teknisentyönopettajaisoveljeäni, mutta tulos oli se, että selluloosalakkaa se oli eikä sitä saanut irti sitten millään [minun konstein eli hiomalla - en tainnut kuumailmapuhallinta kokeilla tässä tapauksessa], joten päädyin maalaamaan sen. Muutaman kerroksen sai Tikkurilan valkoista Empire-maalia laittaa tummanruskeaan lipastoon. Sitten piti vain varoa kolhimasta, ja aika helpostihan se onnistuu näin kahden hengen taloudessa. Mutta sinä, joka näet tässä aarteen laita äkkiä viestiä tuolle karille ja kysy onko tuolit vielä jäljellä! Hopi hop!
[Click] Ka! Meiltähän löytyy tällainen ^_^ Mukava rötväilytuoli / ihan pikkuisen keinutuoli. Ei keinutuoli ollenkaan perinteisessä mielessä, koska keinumiskulma on aivan minimaalinen, mutta kyllä sillä minikulmalla minivauhdit saa. Positiviiset puolet: kaunis katsoa, pehmeä istua + irroitettavat & pestävät päälliset. Neg.: lapsille terävät nuo käsinojan kulmat ja ei ole kyllä mikään ryhdikkäin istuin. Mutta pitkäjalkaiset ovat tykänneet! 8) Tämä on Ikean myynnistä jo poistunut Lillberg-keinutuoli ja näitä on myös nojatuolejakin [sama malli, mutta jalat ei keiku]. Puu- ja kangasosat löytyvät monessa eri värissä. Jos joku tarvii, niin mulla on ylimääräisenä ne mustavalkoiset päälliset. Ne tuli [Tori.fi] kaupassa mukana ja ovat tarpeettomana olleet kaapissa. Olen pitänyt päällä vain valkoista lakanaa, kun Ikeasta ei saa enää tähän päällisiä, enkä ole toistaiseksi saanut etsityksi niitä käytettynäkään. Tämä nojatuoli on palvellut meitä jo useamman vuoden. Tilaa se kyllä vie jonkin verran eli muutamissa yt-neuvotteluissa se on jo ollut mukana, mutta toistaiseksi saanut paikkansa pitää.
[Click] Kengät järjestykseen! IKEA [Click]
[Click] Tämä kuva pitäisi nyt jotenkin saada sensuroitua Brittiläisiltä, kun he eivät välttämättä ymmärrä, että meillä Suomessa Petteri Punakuonoa syödään, sen turkki lämmittää meitä talvipakkasella ja vielä sarvet on koristeena! Mutta on nämä aika lämpöisen näköisiä ^_^ Takan eteen tai mökille?
Että tällaista oli Finditilla tarjota näin vuoden 2015 ensimmäisenä perjantai-iltana. Ei lainkaan hassummin!
Hei vaikuttaisiko siltä, että mulla on juttukaverin puutetta? ;) Yhden palautteen jo sain, että postaukset on pitkäthköjä. ADHD ei kuulemma jaksa lukea ku pitäis olla nips naps ja homma pakettiin. Mutta tällä nyt toistaiseksi mennään :) Ehkä ne sitten Suomessa lyhenee, kun juttukavereitakin on taas enemmän, kuka tietää ;) Anyway, tsemppiä luku-urakkaan!
PS. Nyt huomaan, että oon saanut yhden lukijankin. Tervetuloa ensimmäin virallinen lukijani! :) Toki kävijätilastoista näen, että saatatte te muutkin näitä tekstejä joskus lueskella. Se on aina kiva huomata, ettei pelkästään seinille puhu ^_^
No comments:
Post a Comment