Travel Arrangements

Muutimme siis mieheni vaihto-opiskelun vuoksi Englantiin nyt syyskuussa 2014 ja tarkoitus olisi asustella täällä vuoden päivät. Tai vuokrasopimus ainakin on sen 12kk, kun lyhyempää emme onnistuneet saamaan eli Suomeen paluun ajankohta on vielä avoin. Mennyt kesä hujahti kyllä nopeasti ja oli työntäyteinen 8h työpäivineen ja matkasuunnitteluineen. Tuntui, että joka päivälle olisi riittänyt jotain reissuvalmisteluihin liittyvää: listasta varmasti saisikin aika pitkän. Vaihtohakemuksen J jätti jo tammikuussa, vastaus yliopiston hyväksynnästä tuli helmikuussa, mutta vastauksen Englannista saimme vasta toukokuussa, jolloin täällä Englannin päässä ilmeisesti päättyi vaihtohaku. Tiedon saatuamme muutimme kesäksi kaksiosta yksiöön ajatuksena säästää hieman vuokrassa kesäkuukausilta ja lisäksi vähentää työn määrää loppukesän muutossa. Veimme nimittäin suurimman osan tavaroista lämpimään varastoon tämän muuton yhteydessä ja vain "tarpeellinen" lähti yksiöön mukaan. Niin, vain tarpeellinen... En arvannut, että 52m² kaksioon pystyy kertymään neljässä vuodessa niin paljon tavaraa ja siitäpä pieni järkytyksenpoikanen, josta taas seurasi se, että päätin ryhtyä minimalistiksi ja antimaterialistiksi. Tämä päätös sai vahvistusta, kun kesän lopuksi muutimme loputkin romppeemme lämpimään varastoon sekä osan mieheni vanhempien kylmävarastoon - miten sitä tavaraa vieläkin oli niin paljon, kun yksiöön oli pitänyt ottaa vain tarpeellinen? Monta ikeakassillista lähti kirpputorille ja kolmasosa huonekaluistakin sai kyytiä. Farmariautomme hoiti ansiokkaasti muuttoauton virkaa, joten sohva ja sänky saivat kyytiä sen katolla, loput sen sisällä.

Alla muutama kuva kesäkämpästämme ja -maisemistamme. Mahduimme asumaan 30m² yksiössämme oikein hyvin (ei muistella niitä tavaroita, jotka vietiin lämpimään varastoon: pärjäsimme niitä ilman koko kesän :P) ja iso parveke merimaisemineen toi lisätilaa.

Kesämaisemamme. Our landscape at last summer in Finland.

Kesäyksiö. Summerstudio.

Kyllä pieni tila keinot keksii. Matkalaukut piilossa verhon takana: isompien sisällä pienemmät. Small space, small solutions: two big luggage includes one more in both.

Kesäparveke. Vasen puoli oli pieni varasto, kuten kuvasta näkyy. Summer balcony. Left side was a small storage as you can see.

Kirppispöytä viikon verran (check tehokas hinnoittelutapa) ja yksi ihana helteinen +30°C toripäivä ystävien kanssa vähensivät paljon tavaramäärää. Flea marketing in Finnish summer / +30°C.

Pakkaamisen iloa :P Joy of packing :P

Okei. Olen huonekalufriikki. Olen kangasfriikki. Olen taulufriikki. Olen kirjafriikki. Legoja pitää olla, millä 1-vuotias muuten leikkii kun hän tulee meille kylään? Harrastan projekteja ja projekteja varten tulee joskus vähän jemmailtua, eikö? Kyllä niistä osa toteutuukin. Sovitaanko kuitenkin, että isommat tilat / pihan vaativia projekteja varten ei enää jemmata mitään? Lahjojakaan ei tarvitse (täti-ihimisen) jemmailla, ne voi ostaa sitten tilanteen tullen? Rakastan lahjojen ostamista ja usein on kyllä kätevää, kun lahja on hommattu hyvissä ajoin etukäteen - mutta toisaalta usein kerkeäisin ostaa sen lähempänäkin h-hetkeä.

Asuimme kesän lopusta muutaman viikon mieheni vanhempien luona ja yllättävän hyvinhän se sujui! Sanon yllättävän hyvin, koska usein tällaista yhtälöä hieman kauhistellaan - jos ei tosissaan niin ainakin huumorimielessä. Ei se aivan helppoa ollut, mutta ei niin vaikeaakaan ettenkö olisi valmis uudestaan kokeilemaan. Tottakai siinä kohtasi kolme eri kulttuuria: minun lapsuuden kodin kulttuuri, minun ja mieheni yhteinen kulttuuri ja mieheni kodin kulttuuri: siis aika kirjava sekoitus. Mutta siinä oppii huomioimaan toisia ja katsomaan asioita kauempaa ja näkemään mikä on oleellista kokonaisuuden toimivuuden kannalta. Ei auta itkeä, jos asiat eivät mene tottumallasi tavalla - pääasia, että kokonaisuus toimii. Ennen vanhaanhan näitä yhteisasumisjärjestelyitä oli enemmänkin, mutta tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa ne eivät taida paljoa kannatusta saada - olemme niin vieraantuneita siitä vanhojen aikojen yhteisöllisestä kulttuurista. Luulen kuitenkin, että monessa meissä saattaa asua pieni kaipuu tämän tyylisen elämän perään. Olisihan se (minun mielestä) mukavaa kun naapurit ja ystävät auttaisivat toisiaan ja yhdessä tehtäisiin työtä yhteisen hyvän edistämiseksi ja kylillä kuka vain aikuinen tai vanhus voisi olla ohjaamassa lapsia ja nuoria hyviin käytöstapoihin ilman, että se olisi asioihin puuttumista negatiivisessa mielessä tai ilman, että joku ryhtyisi väkivaltaiseksi sen vuoksi. Tämän päivän Taloussanomissa oli asuntoasiaa sivuten artikkeli (löydät sen tästä: http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/11 /12/yha-useampi-asuu-yksin-mista-kaikille-kamppa/201415522/310 ), jossa mainittiin, että jopa viides suomalainen asuu yksin. Iso luku, jos minulta kysytään! Aiemminkin on myös uutisoitu, että yhä enemmän pienemmille asunnoille on kysyntää. Syynä voi olla esimerkiksi se, että omakotitalon ihanuus on jo koettu, eikä paljo tila, pihatyöt ja muu vastuu talosta houkuttele, lapset ovat kasvaneet / muuttaneet kotoa, ero, kustannusten jakaminen kimppa-asunnossa, halu päästä lähemmäksi keskustaa / palveluja tai ei vain tarvitse elämiseensä niin paljon tilaa. Syitä on varmasti paljon.

Täällä Englannissa harrastetaan enemmänkin yhteisasumista, niin luulen. Kielikurssilainen majoittuu helposti perheessä ja aikuiset ihmiset (opiskelijoista puhumattakaan) asuvat shared houseissa eli taloissa, joissa jokaisella on oma huone, mutta wc, kylpyhuone, keittiö ja olohuone (jos sitä erikseen on) ovat yhteiset ja kulut (vesi, lämpö, sähkö, council tax) jaetaan. Asuntojen vuokrat ovat täällä monin paikoin niin kalliita, että ihmisillä ei ole varaa asua yksin ja lisäksi joillakin aloilla on pieni palkka. Lisäksi mutu-tuntuman perusteella sanoisin, että täällä on aupaireja enemmän kuin Suomessa ja siinäkin sitä yhteisasumista saadaan harjoitella. Shared houseissa saattaa olla rajoitteita, jotka yleensä mainitaan vuokrailmoituksessa, kuten: ei pariskunnille, ei lemmikkieläimiä, ei muille kuin opiskelijoille, ei opiskelijoille (en ole varma tästä) ja ikähaarukka saattaa myös olla, kuten 20-39v. Olisimme alunperin menneet jaettuun taloon, mutta sen vuokraajapariskunta ei hyväksynyt meitä, koska minä en ollut tulossa tänne opiskelemaan ja lisäksi en ole varma hyväksyivätkö he pareja taloonsa. Asumme siis pienessä yksiössä. Neliömäärää en osaa sanoa, koska täällä ei siitä ensisijaisesti puhuta eikä siitä lue meidän vuokrasopimuksessakaan, mutta tämä vaikuttaa pienemmältä tai saman kokoiselta kuin eräs 18m^{2 asunto, jonka pohjapiirrustuksen ja kuvat näimme silloin, kun etsimme asuntoa. Kuvat näimme tästä asunnosta etukäteen, joten vuokraamispäätöksen teimme sen (ja lisäkysymysten) perusteella. Kysyimme myös eräältä Englannissa asuvalta tuttavaltamme, että onko sopimus hänen mielestään kohtuullinen. Ihan hyvin olemme tässä mahtuneet asumaan ja vieraitakin on käynyt! :)}

Lista asioista, jotka teimme ulkomaille muuttoa ajatellen:

-hakemukset ja todistukset J:n vaihto-opiskeluun liittyen (Englannin pää halusi paljon tietoa ja paljon liitteitä. Heillä tuntui olevan monimutkaisempi hakusysteemi kuin monilla muilla EU-mailla.)
-muutto kaksiosta yksiöön
-kaksion loppusiivous
-yksiön alku- ja loppusiivous

-muuttoilmoitus kaksiosta yksiöön

-muuttoilmoitus yksiöstä miehen vanhempien kotiin

-ilmoitus maistraattiin, postiin, kelaan ja te-keskukseen ulkomaille muutosta

-ilmoitus molempien työpaikalle

-vakuutukset

-lääkärintodistukset / reseptit / lääkkeet

-eurooppalainen sairaanhoitokortti

-asunnon etsiminen + lukuisat emailit + pari puhelua, kun emaileihin ei vastattu

-lentolippujen varaus

-hotellin varaus ensimmäiselle yölle

-maaselvittely (Briteistä: ilmastosta yms)

-matkalaukkujen osto (siinä olikin ihmettelemistä vähän matkustaneille)
-ajokorttien uusiminen molemmilla kun satuimme kadottamaan kukkarot (voimassa olevat passit onneksi löytyi molemmilta)

-adaptereiden ja muun tarvittavan pienen matkaan liittyvän osto (Olemme pärjänneet hyvin kahdella adapterilla. Oikeasti meillä on käytössä päivittäin vain yksi, jossa meillä on suomalainen jatkojohto useine pistokkeineen. Kodinkoneet ovat englantilaisia (eläköön Argos!), joten niihin ei adapteria tarvi. Reissuilla hostellissa kun ei aina samaan huoneeseen pääse on käytössä molemmilla adapterit puhelimen latausta varten. Joskus on ollut mukana yksi adapteri ja suomalainen kaksoispistoke)-puhelimien liittymätyyppien vaihto

-määräaikaisen 4g-tikun irtisanominen (!) (En suosittele! Mutta se onnistui kuin onnistuikin!)

-pakkaaminen (!) (pakkaappa kätevästi vuoden kamat kahteen matkalaukkuun. Okei, meillä oli molemmilla käsimatkatavara ja iso matkalaukku [minulla se isompi..] plus yhteisille asioille yksi iso matkalaukku. Taisivat check inin punnituksessa painaa just eikä melkeen sen mitä saivat painaa ;))

-Tämä lista tuntuu tosi lyhyeltä siihen verrattuna, että siihen meni koko kesä ja osa keväästä, mutta ehkä unohdin jotain. Lisään jos tulee jotain mieleen.

PS. En vielä ole mikään pro tämän blogin layoutin hallitsemisen suhteen, joten tekstiasettelut ja kuvaponnahtelut eivät ole aina sitä parhaimmistoa. Nämä salaisuudet selviävät varmasti tässä pikkuhiljaa ... ;)

PPS. Saapa nähdä kerkeänkö kirjoittamaan nämä lisäksi enkuksi. Hyvää treeniähän se olisi, mutta riittääkö aika?

Enkku täältä tullaan! Britain here we come!