Sunday 16 November 2014

Banking _ September

Ensimmäisellä viikolla varasimme ajan pankkiin ja toisella viikolla menimme sinne. Pankkireissut molemmilla kerroilla olivat suht mielenkiintoisia. Ensikäynnillä virkailija sanoi, että juuri nyt kaikki virkailijat ovat varattuja, mutta että voisimme seuraavalla viikolla tulla paikan päälle katsomaan, jos joku virkailijoista olisi vapaana ja voisi avata tilin meille. Joskus kuulemma joitakin aikojakin saattaa peruuntua. Tämä kuitenkin kuulosti hieman epämääräiseltä korviimme, joten esitimme, että varaisimme kyllä ihan mielelläme tietyn ajan, jolloin asioisimme. Virkailija etsi ja löysi meille ajan ja kertoi, että se on tunnin aika, jolla voidaan avata meille molemmille tilit tai meille yhteinen tili. Viikon kulutta menimme uudestaan paikan päälle. J:llä oli mukana passi, todistus englantilaisesta koulusta pankkia varten sekä vuokrasopimuksemme (osoite on Briteissä melkein kuin henkkari ja joskus sitä kysytäänkin henkkarin sijaan tilanteissa, joissa Suomessa selviäisi pelkästään kuvallisella henkkarilla) ja ne riittivät pankkitilin avaamiseen. Olimmekin etukäteen kuulleet, että joskus ulkomailta Britanniaan muuttava on hankalassa asemassa, kun vuokranantaja ei vuokraa asuntoa, jos sinulla ei ole englantilaista pankkitiliä, mutta toisaalta pankki ei avaa sinulle tiliä ilman englantilaista osoitetta. Me saimme kuitenkin vuokrattua asuntomme ilman tiliä, sillä J:llä oli todistus opiskelusta paikallisessa yliopistossa.




Ai mitä? :D [Check vasen alanurkka: lehmäkuvioinen Argosin silityslautamme pääsi pankkiin mukaan ;) Matkalaukussa kodinkoneet.] / Excuse me? :D [Check to the down and left in the photo: Our fine cow patterned ironing  board from Argos with us at Bank. In a large suitcase are our small appliances.]



Pankkivirkailija oli nuori, trendikäs arabimies turbaaneineen ja fiksuine slim fit -pukuineen. Täällä on niin paljon eri kansallisuuksia, että se on ihan jokapäiväistä, eikä turbaanipäisessä pankkivirkailijassa siis todellakaan ole mitään erikoista. Tuntui melkein hassulta ajatukselta, että onko Suomessa tosiaan keskusteltu siitä saako bussikuski pitää turbaania työaikanaan tms. huntukuviot. Mutta Britannian maahanmuuttohistoria on paljon pidempi kuin Suomen, joten ei suorilta Suomea teilata: kukin kansa menee omaa tahtiaan, mutta hyvissä asioissa voimme ottaa mallia toisilta. IKEAssa olemme saaneet myöskin hyvää palvelua somalinaiselta huntuineen päivineen. Ei siinäkään mitään kummaa ollut, eikä hänen asunsa näyttänyt haittaavan hänen työskentelyään. Varmasti erikseen ovat kuitenkin tilanteet, joissa uskontoon liittyvä asu selkeästi haittaa työntekoa.

Fudispainotteista mainontaa. Kuvat eri pankkikerroilta. / Football emphasis advertising.

Virkailija oli siis ystävällinen, vaikkakaan ei erityisen hymyilevä ja saattoi olla aloitteleva, koska hävisi välillä pitkiksi ajoiksi pois varmistamaan tai kysymään jotain. Heti alkuun tuli selväksi, että yhdellä pankkiajalla hoidetaan vain yhden ihmisen asiat (vaikka olemme samaa perhettä ja J:llä menisi varatusta tunnista vain puoli tuntia ja minun asiani saataisiin hoidettua samassa puolessa tunnissa) eli pankin alakerran ajanvarauksella ja yläkerran asiakaspalvelulla oli siis hieman eri tietoa asiasta. Muutenkin selvisi, että minulla piti olla NINo eli National Insurance Number ennen kuin minulle voisi avata tilin ja NINo:n puolestani saisin Job Centeristä, joten sovimme, että varaan ajan itselleni numeron saatuani. Samoihin aikoihin meidän kanssamme Englantiin muuttanut tuttavamme sai kuitenkin avattua pankkitilin ihan vain suomalaisella passilla (jolla on ihan hyvä credit täällä) eli käytännöt vaihtelevat pankeittain (eri pankit / saman pankin sisällä pikkukylän konttori vs. isomman kaupungin pääkonttori) / asiakkaan mukaan / virkailijoittain.

Virkailija kuulusteli Joonasta ja kirjoitti asioita ylös käsin kaavakkeeseen. Yksi kysymyksistä herätti erityisesti hilpeyttä: "Mikä on äitisi tyttösukunimi?" :D Virkailija kirjoitti kaavakkeeseen käsin myös J:n IBAN-tilinumeron. Suosittelenkin tarkistamaan numeron paikan päällä kirjain kirjaimelta, numero numerolta ja tekemään omat selventävät merkinnät paperille, jos et virkailijan käsialasta selvää saa, sillä eräällä toisella tuttavallamme oli käynyt juurikin niin, että he eivät olleet saaneet selvää virkailijan käsialasta / virkailija oli kirjoittanut jotakin väärin ja heidän piti mennä pankkiin selvittelemään tilinumeroaan. Tämä käsin kirjoittelu ja muu sellainen tuntui meistä hieman absurdilta, koska Suomessa kaikki tulee koneelta ja on (meidän mielestämme) muutenkin hieman edistyneempää. Mutta maassa maan tavalla ja pointti on se, että meidän tulee sopeutua vallitsevaan kulttuuriin, sillä kukaan ei jää itkemään meidän perään, jos me lähdemme kotiin.


Paperit tulivat sitten ajallaan postissa, verkkopankkitunnukset ja muut. Meiltä oli kuitenkin jäänyt saamatta eräs pieni korttilaite nimeltään PINsentry, joten emme saaneet lisättyä vastaanottajaa tilisiirtoomme, kun yritimme maksaa vuokraamme. Kävimme saman pankin meitä lähempänä sijaitsevassa konttorissa ja saimme laitteen (taskulaskimen kokoinen), mutta emme siltikään onnistuneet lisäämään vastaanottajaa, joten menimme uudestaan tähän lähipankkiin. Siellä virkailija otti meidät ns. spontaanisti palveltavakseen. Hän lisäsi meille suoraveloituksen vuokraan, mutta ei näyttänyt meille näytöltä kuinka vastaanottajan saa lisättyä verkkopankkiin (verkkopankissa on valmiina pitkä lista yrityksiä / tahoja, joiden tilinumeron voi listasta valita, mutta meidän vuokranvälitysfirmaamme siellä ei ollut). Kysyimme sitä kyllä häneltä, mutta hän vain kehoitti meitä tulemaan taas uudestaan, kun on tarvetta tilisiirrolle (!) Olimme hieman hämmentyneitä, mutta sanoimme kuitenkin okei ja lähdimme. Pysähdyimme kuitenkin eteiseen ja tuumimme, että olisihan se nyt kuitenkin kiva osata itse lisätä se vastaanottaja. Menin sitten vielä tiskille, jossa hoidetaan pikaisia asioita ja varataana aikoja ja esitin asiani. Vastaus kuului, että autamme mielellämme, tulkaa toki täällä taas käymään, kun teidän tarvitsee tehdä seuraava tilisiirto. Kysyin, että näytätkö meille siitä näytöltä, kuinka tilisiirto tehdään, ettei meidän tarvitse tulla saman asian vuoksi enää uudestaan niin meinasi, että kyllä voi näyttää. Tällä tiskillä asiakas asioi virkailijan kanssa lasin läpi ja siinä on mikrofooni ja kaiutin, joiden välityksellä kommunikoidaan. Ehkä sen näytön voi kuitenkin kääntää .... ( :D ) Emme ole kuitenkaan toistaiseksi tarvinneet muita brittiläisiä tilisiirtoja kuin vuokran ja kaverimme oli keksinyt keinon, millä vastaanottajan saa lisättyä, joten emme mene sen asian vuoksi enää pankkiin ;)

Suomessa meillä on hyvin paljon selkeämmät verkkopankit ja muutoinkin tehokkuusaspekti hieman eri levelillä. Suomessa hätistellään asiakkaita kassapalvelujen ääreltä verkkopankkiin ja kassalle suunnitellaan jopa palvelurobottia, kun taas täällä pyydetään ystävällisesti käymään taas kun jotain ongelmia tulee tai seuraava tilisiirto pitäisi tehdä. Kyllä taidettiin jonkinlainen katse vaihtaa keskenämme kun lähdimme pankista ;) Ei kaikkea tarvitse heti uudessa kulttuurissa ymmärtää. Ja mielenkiintoisiahan nämä kohtaamiset ovat. Luulen, että tiedämme vasta pintaraapaisua vallitsevasta kulttuurista, mutta kiinnostusta riittää kyllä syvempäänkin tutustumiseen.

No comments: