Nice Weekend

Siinähän olikin monipuolinen viikonloppu. Perjantai-illan otimme oikein rennosti [jos ei sitten lasketa palohälytystä, joka tuli taas alkuyöstä erittäin makean unen katkaisten ja nollakeli-ilmaan puoleksi tunniksi pukaten] J:n koulutöiden helpottumisen kunniaksi [nyt ei ole enää mitään pakollista palautusta ennen joulua], lauantaina kävimme paikallisbussilla Winchesterin joulumarkkinoilla ja sieltä saimme autokyydin Thachamiin suomalaisten luo virkistäytymään ja yökylään. Sunnuntaina kävimme vielä yhdessä Thachamilaisten ja yhden Portsmouthilaisen kanssa Farehamissa suomalaisten kauneimmissa joululauluissa. Su näimme myös toisia suomalaisia kavereitamme Thachamissa. Eli ei ollenkaan hassumpi viikonloppu! Saimme siitä positiivista energiaa tähän viikkoon. Thanks!

Kyllä näitä kirkkoja ja linnoja riittää! Winchester. Päivämme alkoi niin aurinkoisena, että piti aurinkolasit kaivaa laukusta.

Hienoa kirkkoa, tunnelmallista ravintolaa sekä upea maasturi ;)

Katutaidetta hiekasta sekä saksalaisia jäätäviä hodarinakkeja. Uhh!

Vaatekauppa Winchesterin tyyliin. Tunnelmallista, eikö?

Toisen kaupan näyteikkuna ja edellisen kaupan yläkerran portaisto.

Ja jälleen: ihkuihana lattia! :*

Oltiin niin onnekkaita ja onnellisia, kun satuttiin paikalle greivin aikaan. Paikallinen puhallinorkesteri [sis. 20-30 reipasta 7.-8.-luokkalaista] soitti upeasti joululauluja. Met niin nautittiin! Puhallinmusiikki on baritoninsoittaja-J:n lempimusaa ja vaimokin tykkää.

Piti ottaa kuva, ku oli niin suomalaisen näköinen kauppa ja lisäksi hauska tuo kenkäkierrätys!

Iltapäivän hämärtyessä jouluvalot tuikkivat edukseen.

Winchesterin joulumarkkinoiden päähuudeilta. Jännä, että täällä on näitä saksalaisia joulumarkkinoita [Southamptonissakin]. Eiköhän britit keksis jotain itsekin? Ostin höpöhöpöherkkua eli Fudge Saucea, joka on makeansuolaista herkkua brittiläisittäin voileipäkeksien päälle.

Christmas Market

Christmas atmosphere

 Thachamista. Perinteistä enkkulaista "omakotitalo"aluetta. Talot ovat usein kiinni toisissaan tai erotettuna autotallilla. Pihat ovat aika pieniä. Tässä suomalaisperheessä oli kaksi ihanaa, pirtsakkaa prinsessaa! ^_^

Fareham / Kauneimmat joululaulut. Luterilaisella kirkolla ei ole omaa kirkkoa Farehamissa, joten lainasimme hieman katolilaisilta. Paikalla oli kourallinen porukkaa, niin suomalaisia kuin englantilaisiakin. Joululaulut etenivät raamatunluvun lomassa ja olivat yllättävän hartaita kaikki. Oli mukava vähän pysähtyä joulun oleellisen sanoman äärelle. Säestys oli uruilla, viululla ja trumpetilla.

Bussia odotellessa checkasimme Farehamin keskustaa P / Portsmouth kanssa. J tuumas, että tämähän on kuin Rollon Rovakadulta: niimpä onkin! Terkkuja Rolloon!

Bussin odottelu ja nälkä kohtasivat ja suuntasimme paikalliseen pubiin iltaruualle P:n kanssa. Olisimme ensin menneet pitsalle, mutta kaikki pitseriat olivat take away eli istumapaikkoja ei ollut [perus]. Huomaa: kokolattiamatto, tottakai! Kätsä teepussi. Ja ah niin terveelliset ateriamme. P otti kananmunanuudelia, joka oli kuulemma parempaa kuin Portsmouthin pubiruuat, minä otin munaa, kinkkua ja [ranskan]perunaa: Aika pelkistetty ateria. Teimme J:n kanssa vähän vaihtareita munan ja herneen kanssa. Mun kinkku oli tosi hyvää! Kuin suomalaista joulukinkkua. J:llä oli maksa pudding kuvassa näkyvien lisukkeiden kera. Englantilaiset pubit ovat jotain suomalaisen ravintolan ja pikaravintolan väliltä: vastaavia ei taida suomessa ollakaan. Pubit tarjoavat ruokaa aamupalasta illalliseen. [Ruoka ei ole mistään terveellisimmästä päästä yleensä, joten olemme varmasti vyöryviä lihapullia, kun tulemme takaisin Suomeen.] Brittiläiset ovat yllättävän monilukuisina liikenteessä jopa sunnuntai-iltaisin. Pubeissa ja jätskibaareissa riittä asiakkaita [lapsiakin] vielä 21-22 aikaan.

"It's beginning to look a lot like Christmas"

PS. Meillä kaikilla meinasi käydä ohraisesti bussien kans, kun emme olleet [poikkeuksellisesti] varanneet paluulippuja etukäteen. P ei tullut lasketuksi sisään ensimmäiseen yrittämäänsä National Expressin bussiin, koska kuskilla ei ollut tarpeeksi vaihtorahaa, eikä hän raskinut antaa P:lle 50pennyä alea. P pääsi kuitenkin pienen odottelun jälkeen paikallisbussilla kotiin. Oli se puolet kalliimpi ja kesti kolme kertaa kauemmin, mutta hyvä palvelu ja sightseeng oli korvannut tämän tuskan ;) Me pääsimme onneksi yrittämäämme bussiin pienen ylipuhumisen jälkeen. Annettiin kuskille alea muutama kymmen pennyä ja maksettiin kaksinkertaiset hinnat lipuistamme ja J ei saanut opiskelija-alea. Ennen kaikkea olimme tyytyväisiä kun pääsimme kotiin! Kotona odotti kylmä +14°C vastaanotto, mutta lämmitimme asuntoa hieman patterilla ja puimme lämpimästi ja hyvin maistui uni.

PPS. Yövyimme vieraanvaraisessa yöpaikassamme Argosin ilmapatjalla ja hyvänä heilui. Taidamme hommata samanlaisen meillekin, joten tervetuloa yökylään! ;)

PPPS. Kävimme Winchesterissä syömässä KFC:ssä [hyi hyi, hampurilaispaikka, mutta se on halvinta kukkarolle :P] ja siellä meidän viereen istuivat kaksi 10v hurmaavaa brittipoikaa. Toinen haki ketsuppia ja paperia - molemmilla kerroilla liikaa ja katsottuaan niitä hetken vähän sillain "hups, taisi tulla otettua hieman ylimääräistä" kysyi meiltä: "Saisiko olla ketsuppia?" ja "Hei, guys, tarvitsetteko paperia?". Ne oli vaan jotenkin niin hellyyttäviä tapauksia.

PPPPS. Muistimme 97. itsenäisyyspäivän. Kiitollisuus ja kunnioitus täytti lauantaina mielen vapaasta ja itsenäisestä Suomestamme ja kaikista niistä sotilaista, lotista ja kotiinjääneistä, jotka mahdollistivat sen meille. Minun äitini isä oli yksi niistä, jotka olivat sotimassa Suomen rauhan ja itsenäisyyden puolesta ja äidin äiti kulki kävellen karjan kanssa evakkoon Kuusamosta Oulaisiin ja takaisin ja toimi myöhemmin Lotissa. Saamme olla kyllä niin kiitollisia itsenäisestä maastamme ja pitkään jatkuneesta rauhan ajasta. Alla linkki Soile Isokosken viimevuotisen itsenäisyyspäivän huippuesitykseen. Hän on yksi lempilaulajistani ja laulaa kyllä nämä laulut todella upeasti! https://www.youtube.com/watch?v=y13kVxTYWVk