Niinhän se vain tuleepi. Pyytämättä, joka vuosi. Mukava näin. Täällä Englannissahan meillä on ollut joulutunnelmaa jo lokakuun ensiviikoilta, jolloin ikeaan [sori, kirjoitan sen pienellä, kun se aina pomppaa tuolta tekstistä se IKEA ja Ikea ei jotenkin istu] tuli joulukoristeet ja glögit ja piparit. Siitä sitten pikkuhiljaa Christmas Storea alkoi ilmestymään ja saksalaisia joulumarkkinoita ja uskomattomia joulupaitoja [!] ja punnan kaupassakin soi "I'm dreaming of the white Christmas ♪.♫♫♪.♫". Täällä etelärannikollahan me todella saamme vain haaveilla lumesta, mutta Skotlannissa saattaa lunta tulla ja muutama hiutale jopa Lontoossakin [silloin on kuulemma hyvä ettei hätätila päällä ja kaikki metrot seis ym ;)]. Mutta ei se haittaa. Ei ollenkaan. Siis ei silleen haittaa, koska nyt ollaan täällä ja täällä ei tapaa olla jouluna lunta niin mitä sitä sen enempiä pyristelemään. Mutta Suomessa se on aina ollut jotenkin henkilökohtainen asia se lumen tuleminen. Olen jopa mietiskellyt, että pitääkö se aivan Lapphiin muuttaa tänä pänä, jos valkean joulun mielii. Ja jos se [lumi] alkaa Lapistakin loppumaan niin sitten onkin jo mietinnän paikka, että muuttaako Pohjoisnavalle vai ei. Luulen, että J:n mielestä ei. Se on katsos tämä ilmastonmuutos, joka on ilmeisesti pidemmällä kuin tiesimmekään - se se tekee tepposiaan. On ikävä niitä lapsuuden jouluja, jolloin oli metri lunta ja kakskyt pakkasta. Se on se jouluidylli. Lumi narskuu jalkojen alla ja pakkanen nipistelee sopivasti poskipäitä. Pitää käydä viemässä äidin tonttuapurina vielä viimeiset pari korttia, joskus jopa jouluaattona. Mutta siinä oli sitä tunnelmaa! Kummeille kun vei joulukortin niin ne pihavalot tervehti niin mukavasti ja kummitäti saattoi sujauttaa konvehdin mukaan. Kyllä minä mieleni pahoitan, jos nämä talvet alkavat Suomessa olla näin epävakaita. Mutta ei ajatella sitä nyt. Nyt on perjantai ja tässä on juotu teetä ja maisteltu punnan kaupan suklaata ja poltettu kynttilää. Uuden laitoin palamaan kun edellinen alkoi loppumetreillään valuttaa. Se on aina siistiä vaihtaa uus ;) pitää vain yrittää sinnikkäästi jaksaa polttaa edellinen loppuun. Suomessa olisin säästänyt kynttillän lopun steariinit uusiokäyttöä varten, mutta täällä vain ronskisti roskiin. Se on eri täällä Englannissa. Eihän ne steariineja säästele. Yritetään elää maassa maan tavalla.
Sanattomaksi vetää. Tuossa paidassa vasemmalla ylhäällä oli vilkkuvalot. Jep, vilkkuvalot. Lisäksi on lukemattomasti pörröpaitoja, lämpimiä [pointsit siitä] leggareita vaikkapa lumiukkokuosilla, pörröpaitoja, joulupaitoja, joulupaitoja, paljon joulupaitoja, oloasuja, pyjamia [valtavasti], pörrösukkia, joulusukkia, kylpytakkeja, aamutakkeja, tossuja, tossuja ja tossuja, tonttulakkeja äänen kanssa, "hiuspantoja" joissa poron sarvet, pupun korvat tms [aikuisillakin ihmisillä saattaa olla kaupungilla nuin vain, mutta ok, ehkä vähän harvinaisempaa] joulupinssejä ja rintaneuloja ja joulukuusenkoristeita omalla nimellä ja what ever. Täällä käy paljon kaupaksi sellainen joulukrääsä, mitä luulen, että Suomessa ei menestyisi.
Jos sinulla on tenav[i]a niin voit ostaa puolisollesi tällaisen joululahjan ;)
Soap and hot water bottles. Ja niitähän riittää.
Peltipurkkeja löytyy joka lähtöön: Yleensä niissä on keksejä. Lisäksi on tämä Walkersin koirateema ja tietty jouluiset rintaneulat!
Vähän rakeinen kuva ku kiireesti salaa kassajonossa kauempaa nappasin. Tämä pömppömaha pilkisti niin veikeästi erään mainoksen takaa ja herralla oli käsissään niin brittiläisiä tuotteita, etten malttanut olla ottamata kuvaa. Vähän epätarkka kuva, joten minä suomennan: oikealla nuita pötkylöitä joita myydään tyyliin 12kpl pakkauksissa. En oikein tiedä mitä ne on, mutta sen näköisiä ja kokoisia, kuin wc-paperirulla ois koristeltu. En tiedä onko ne koristeita vai laitetaanko sinne sisään jotain yllätyksiä. Ei ku nyt muistankin nähneeni, että siellä sisällä on jo valmiiksi jotain "yllätyksiä", näin olikin. Kädessä herralla on myös Pöllörintaneula [varmaan osti vaimolleen] ja pari joulu"pantaa" - toisessa sojottaa joulukuuset pojojojoingin päässä ja aivan kuin toisissa olisi joku eläin.
Kuorrutettuja pipareita löytyy joka lähtöön. Tässä olis hyvää idistä myös Suomeen! Kivoja pikku joulumuistamisia. Oikeanpuoleisen annan naapurilleni. Ylempi kuva John Lewisiltä ja alempi Southamptonin saksalaisilta joulumarkkinoilta.
Osta sitä, osta tätä. Kuusta älä kasvattamatta jätä. Hei ihanaa ku oon ensi joulun Suomessa ja saan postata vain rauhallisia, tunnelmallisia, idyllisiä joulukuvia. Nyt on tämä raportointivaihe niin vahvasti päällä, mutta pitäähän teidän saada tietää, minkälaista täällä on.
Lupasin jollekin ottaa joskus kuvia John Lewisin joulujutuista, ja viime viikolla sitten kuvasin vähän [pikaisesti puhelimella], mutta voisin laittaa ne omaan postaukseen niin tästä ei tule niin ylipitkä.
Mulla ei oo joulustresssiä. Ei nyt eikä yleensäkään. Joulu on niin mukava asia, että yritän tehdä kaikki niin sanotut hästäämiset aina hyvissä ajoin, että ei tarvis olla paha mieli kesken kaiken. Mutta oon oikeesti kirjoittanut joku joulu tai kaks niitä kortteja ranne jäykkänä vielä viimeisenä mahdollisena postituspäivänä. Joskus voi olla stressiä siitä, että tavointanko tänä jouluna sen joulutunnelman. Hassu stressi, mutta lapsena se joulutunnelma tuli aivan luonnostaan. On onneksi joulun tunnelma hiipinyt sisään joka joulu ja nytkin on jo alkanut jouluun laskeutuminen ja joulufiilistä on tullut monista pienistä asioista: ne kannattaa huomata ja kerätä talteen.
Our Wonderful Christmas Tree
Tuossa se tuikkii, se meidän joulupuu. Meinasin sanoa, että kuusi, mutta jukkapalmuhan se on. Sillain mukava, kun saksalaiset naapurimme lennähtävät christmas holidayn ajaksi kotikonnuileen, että me saimme heidän palmunsa valoineen joulun yli hoitoon. Otin sen ison pörröisen punaisen kimaltavan joulunauhan vaivihkaa pois ja laitoin omia kevyenkevyitä, ohuenotuita ikea-koristeita tilalle. Kyllä nyt kelpaa! Tuli niin hyvä mieli! Sanoin naapurille, että "It is win-win situation, you know?" Yes, she knew ;) Hänellä uskollinen palmun hoitaja, minulla upea joulupuu. Siinä se kimmeltää. Ja oikeastaanhan tässä ollaan aika alkuperäisen äärellä, sillä ymmärtääkseni Betlehemissä on palmuja. Eli onko meillä siis loppujen lopuksi parempi joulupuu kuin teillä? Eikö ei niin vertaillakkaan, tietenkään. Täällä päin on muuten kätevät nuo jouluvalot, kun virta tulee patterista, eikä valojen sijaintia tarvitse miettiä pistokkeen sijainnin perusteella tai ehostaa huomaamattomilla jatkojohtoviritelmillä.
Nämä rittiläisethän on joulukortti-ihmisiä, joululahja-ihmisiä, joulupaketin pikkukortti-ihmisiä, rusetti- ja naru-ihmisiä ja kertakaikkiaan jouluihmisiä. Lahjojen käärepaperia ostettiin kassitolkulla jo lokakuussa ja nyt ostetaan kassitolkulla lahjoja. Tänne on tosiaan ilmaantunut yksi pieni kauppakin ihan asiasta tehen joulurekvisiittaa myymään. Tarjolla on joulukortteja, joulupaperia [sekä rullissa että yksittäisarkkeina], joulurusetteja, joulunaruja, jouluteippejä, joulupinssejä, joulusukkia, joululahjakasseja, jouluvaloja, joululahjoja [pientä krääsää], joulukoristeita, joulusuklaata, ja ihan mitä vain keksit ja sen eteen vain sujautat joulu-sanan. Siellä riittää asiakkaita ja huom. maksuna käy vain käteinen. Mulla jäi ne hienot pinssit ostamatta tästä syystä.
Jouluhan se tulla jolkotti mulle vähän etuajassa tällä viikolla, kun löysin nuottiapajat paikallisesta second hand musiikki-kaupasta. Kahlasin nuotteja läpi tuntikausia. Vaihdoin välillä jalkaa ja suoristin ryhtiä ja jatkoin. Löysin vaikka mitä, eikä ne olleet lainkaan hinnalla pilattuja. Pianonuotteja ja viulunuotteja ja piano- ja viulunuotteja ja trioja ja kvartetteja ja kantaatteja ja christmas carolseja ja meidän häämarssin nuotit ja muutaman joulu-lp-levyn. Tänään kävin vielä hakemassa pikkusiskolle pianonuotteja: hän halusi vain Chopinia ja Mozartia ja mulla jotenkin säälitti Bach niin laitoin extrana yhden preludi-opuksen [innostuin ehkä vähän sen postipaketin teippailussa :P Toivottavasti sen saa auki]. Siis saahan sitä olla lempisäveltäjiä [hassua, että samassa iässä nämä samat herrat olivat minunkin lempisäveltäjiä ja ensinnä mainittu edelleen pitää kärkipaikkoja], että ei siinä mitään, mutta isosiskolla on vähän lupa ohjailla ja Bachillahan on varsin veikeitä pianoteoksia [vai uruilleko ne on alunperin]. Mutta olihan se aika hengästyttävää! Voi olla parempi, että tästä ei nyt puhuta sen kummemmin kuoron- tai orkesterinjohtajille, koska siellä on niin järkyttävän paljon bartituureja ja esim. jos oli joku teos, missä on monta eri instrumenttia tai useampi stemma samalle instrumentille niin sieltähän löytyi bartituuri JA kaikki stemmanuotit hyvässä ojennuksessa. Siellä olis ollut mun alttoviulunsoitonopettajaystävällekin nuotteja. Ja siellä olis ollut 1/16-viulu. Se on vielä hautumassa, että saisinko sen joululahjaksi. Vaikka sain jo nuo nuotit ja tänään kävin ihan vähän TK-Maxxissa. Mutta en ole nähnyt koskaan missään myynnissä 1/16-viulua, oletko sinä? Eli voiko sitä jättää sinne nuin vain? Jos ei enää koskaan tule toista vastaan. Se oli £40 [+kotelo ja rispaantunut jousi], mutta kysyin onko se viimeinen hinta ja myyjä sanoi, että saan tarjota. Paha paha... [Sillä hinnalla sais monta kuitunäkkäripakettia ikeasta.]
Oxfamista. Musiikkikauppa toimii lahjoitusten perusteella [http://www.oxfam.org.uk/]. Täällä on paljon hyväntekeväisyyskauppoja. Otin pikkusiskolle kuvia nuista pianonuoteista, että mitä saisi olla. Voin joskus laittaa kuvaa, mitä ostin itselle.
Niin. Christmas Carolseja yritimme etsiä S:n kanssa netistä yksi ilta [kun harmillisesti missasin Lontoon Westminster Abbeyn Christmas Carolsit]. Heikonlaisesti niitä oli Southamptonissa, mutta sitten löysimme lopulta yhden, joka vaikutti kaikista vaihtoehdoista lupaavimmalta ja päätimme mennä yhdessä sinne. S sitten lopulta estyi ja J lupautui tulemaan kanssani. Ilta oli . . . . mielenkiintoinen. Kuninkaallinen puhallinorkesteri soitti enemmän ja vähemmän jouluisia kappaleita ja meteli oli v a l t a v a . J puhallinmusiikin ystävänä tykkäsi ihan, mutta minä olin helpottunut, kun parin tunnin tärykalvojen herkistelyn jälkeen pääsin pois. Olihan se hieman koominen ilta ;) Ensinnäkin kun kävelimme kohti Guild Hallia, niin sinne näytti suuntaavaan enimmäkseen 70-80v pariskuntia siististi pukeutuneina käsikynkässä. No, ei arkailtu vaan astelimme peremmälle, vaikka selvästi edustimme ikäryhmämme vähemmistöä. Orkesteri soitteli kaikenlaista, myös jouluisia kappaleita tai ainakin hämyisesti muistuttavia versioita niistä. Molemmat kapellimestarit olivat supliikkimiehiä ja vitsailivat kovasti. Erään kappaleen aikana areenalle astui joulupukki ja siinä oli sitten pieni show'n poikanen. Loppujen lopuksi pukilla taisi olla hieman ylensyönnistä johtuvia ilmavaivoja ja brittirouvat kikattaa hytkyivät tuoleillaan. Mulle ei yhtään iskenyt se esitys [j:lle 8+], mutta se kaikki oli koomista, joten plussan puolelle jäätiin. Muutamat yhteislaulut olivat tosi kauniita ja kyllä nämä ihmiset osaavat laulaa! Meitä oli varmaan 500 ja hienosti kajahti orkesterin säestyksellä. Itse olin kuulijan paikalla, kun ei ollut sanoja [kun ei ostettu ohjelmaa]. Tilaisuus oli Britannian merivoimien hyväksi ja siellä myytiin rekvisiittaa väliajalla. Mekin ostimme pari Britannian lippua muistoksi.
[kuvat lisäsin lauantaina]
PS. Kesken tämän postauksen kirjoittamisen flat kolmosen kyttääjäkaksikko sykähti ikkunalle, kun oli sen verran elämätä tuolla kadulla. Kuten aiemmin mainittu, tässä ihan vieressä on täysi elämä iltaisin ti-la ja nyt siellä oli jotain käsikähmää ja ilmeisesti yksi hieman sekavampi kaveri, jota pitelivät paikoillaan maassa. Äkkiä siinä oli 4 kävelypartioita [8 poliisia] ja kolme maijaa ja yksi farkkupoliisiauto. Poimivat tämän yhden raukan kyytiin ja sitten olikin jo seuraava nujakka käynnissä ja selvittivät sitä siinä tunnin verran. Ei tässä ole kyllä koko syksyn aikana [meidän nähden] ollut mitään pahempaa häiriötä, ellei tätä lasketa. Näillä taisi olla vähän joulumieli kadoksissa :P Toivotaan, että se vielä löytyisi.
PPS. Joulu se tulla jolkottaa: Naapuri on ollut hiljaa eikä palohälytyksiä ole ollut ainakaan viikkoon!
"We can hardly stand the wait, please Christmas don't be late!"
No comments:
Post a Comment