Olemme tottuneet jos minkälaiseen meteliin kaikkina vuorokauden aikoina tässä Southamptonin pääkadulla asuessamme, joten hetken sai rummutus kuulua ennen kuin kurkkasimme ikkunasta. Aina ei kyllä kurkkailla vaikka kuinka rummut pärisee, koska ajoittain menee (täälläkin) niitä popittajia avoautoillaan, tai joku parkkeeraa tuohon kadulle stereoidensa kanssa tai soppansa pelissä voi olla jollakin lähiclubeistakin, joiden volyymit on joskus (onneksi harvemmin) melko järeää tasoa. Tämänkertainen rumpujen päryytys kuitenkin kuului lähestyvän vähitellen, joten se oli siitä poikkeuksellinen ja mielenkiinnosta tietenkin hypähdimme ikkunnalle. Ensin näkyi vain rumpalit, kun mutkan takaa tulivat ja heidän perässään iso rekka, jonka seinät olivat auki ja sisus oli koristeltu matoin, tekstiilein ja kukin ja siellä istuskeli vanhoja turbaanipäisiä miehiä. Sitten pikkuhiljaa alkoi väkeä valumaan ja sittä sitten valuikin! Sitä valui, valui ja valui ja me oltiin ihan että what mikä se tällainen kansanmarssi on! Värikkäästi pukeutuneita intialaisia juhlavaatteissan. En tiedä liittyivätkö oranssi ja keltainen väreinä erityisesti tähän juhlaan vai ovatko ne kevään muotivärit sikhien keskuudessa. Aikaisemmin jo olen nähnyt katukuvassa keltaista (ehdottoman tyylikästä!) saria ja on kyl niin hienoja, et voisinpa itsekin kietaista sellaisen ylleni!
Kyseessähän oli siis loppujen lopuksi Intian sikhien vuosittainen Vaisakhi Parade, joka järjestetään Khalsan kunniaksi. (Yllättävän harva paikallinenkaan siitä tiesi. En tiedä miten se on mahdollista, mutta monelta sain kuitenkin kysyä ennen kuin tärppäsi. Googlesta ei saatu kaivettua, kun luultiin ensin, et nämä oli islaminuskoisia, joten meillä oli ihan väärät hakusanat.) Tuhannet ihmiset etenivät kadulla paraatissa laulun, tanssin, musiikin ja rummutuksen säestyksellä ja osa ilmeisesti kantoi mukanaan pyhää kirjaa Sri Guru Granth Sahibia. Sikheillä on ollut näitä guruja aina 1400-luvulta alkaen ja tämä em. henkilö on nykyinen (1700-luvulta asti ollut) 11. ja "elävä" guru. Paikallislehden mukaan paraati vieraili kaikissa Southamptonin sikhi-temppeleissä, mutta en kyllä tiedä millä ilveellä, sillä väkeä oli tosiaan paljon. Suomessa Helsingin Sörnäisillä on yksi noin 600 henkilön sikhi-yhteisön gurdwara-temppeli.
Sikhiläisyys / sikhismi on siis intialainen uskonto, joka on saanut alkunsa 1500-luvulla Intian Punjabissa hindulaisuuden ja islamin vaikutuksesta. Sikhit uskovat yhteen Jumalaan ja kymmenen (yhdentoista) gurunsa opetuksiin, jotka kerrotaan pyhässä kirjassa. Kirjassa on myös hindu- ja muslimipyhimyksien kirjoituksia. Kirjoitukset kertovat palavasta rakkaudesta Jumalaan, mutta myös maallisista harhoista ja vapauden saavuttamisesta Jumalan armon kautta. Kirja on kirjoitettu enimmäkseen vanhalla pandzabialla, mutta siinä on myös kaikuja ja sanastoa hindistä sanskritista ja persiasta. Vaikka sikhismi tunnustaakin vain yhtä jumalaa, niin heidän ajatuksenaan on, että Jumalan luokse on monta eriä tietä. Sikhiläisyys uskoo sielunvaellukseen, mutta ei kannata kuvien palvontaa, taikauskoa, kastijärjestelmää, pyhiinvaelluksia tai merkityksettömiä rituaaleja, sillä ne eivät vie ihmistä lähemmäksi Jumalaa tai lopullista pelastusta. Uskontona sikhiläisyys on tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannattaja eikä halua aliarvostaa naisia (heidän tapansa naisten ja miesten rooleissa ovat kuitenkin yhä erilaiset kuin meidän ja mm. tyttärelle vanhemmat valitsevat aviopuolison). "Ihanne"sikhi ei eristäydy yhteiskunnasta vaan käy ahkerasti töissä, antaa tuloistaan köyhille tai hyväntekeväisyyteen ja muistaa Jumalaa joka hetki.
Sikhiläisyys on maailman 5. suurin uskonto ja sillä on noin 24 miljoonaa kannattajaa joista suurin osa (19 milj.) Intiassa, 2. eniten Kanadassa 3. eniten Iso-Britanniassa. Intia on ollut Iso-Britannian imperiumin alla vuosina 1858-1957. Mielenkiintoista! Kuinka paljon tiedonjanoisempi sitä olisikaan nyt niillä uskonnon ja historian tunneilla, kuin silloin teininä lukiossa. Alla kuvia paraatista.
Etujaosto rumpuineen.
"Kunnia"jaosto?
Kunniajaoston jälkivarmistelijat keltaisine turbaaneineen ja mustine vaatteineen.
Sitä värien kirjoa! Tässä silmä lepää.
Huonojalkaisimmat / vanhukset menivät festivaalibussilla. Ambulanssisedätkin varmisteli mukana. (Komea maasturi.)
Sikhien juhlamuotia. Hienoja asuja ja kauniita naisia! Pidän näistä asuista. Jalkineet vaihtelivat: löytyi korkkareita, varvassandaaleja, ballerinoja ja ihan vain varpasilleenkin meni osa. Huntuja käytti suurin osa.
PS. Huomatkaa vihreät lehdet puissa! Niitä ollaan odotettu tammikuusta asti, jolloin ilmat alkoivat muistuttaa Suomen kevättä. Täällä on kyllä todella, todella, todella pitkä kevät! Hassua, että miten onkin olemassa niin erilaisia keväitä. Suomessa on niin lyhyt ja erittäin herkkä, mutta toisaalta "tadaa!"-tyylinen ja täällä se on tehnyt ja tehnyt tuloaan jo neljättä kuukautta. Ja todella lämpimiä säitä täällä on nyt ollut aivan yksi toisensa perään. Lauantaina mekon helmat heiluivat torilla tuulessa mansikoidenostoreissulla kainaloihin asti ja kotiin mennessä ihan vähän vain varmistelin, ettei pääse tämä tapahtuma toistumaan.
No comments:
Post a Comment