Notting Hill / Portobello Market

Hi, there! Notting Hilliltä löytyy sellainen kuin Portobello market. Piiiitkä pitkä katu täynnä kaupustelijoita, joissa osasta alla kuvaa. Antiikkikauppiasta, hedelmäkauppiasta, kukkakauppiasta, ruokakauppiasta sekä ihan näitä kiinteitä kivijalkakauppoja, mitä kadun varrella oli. Kävimme P:n ja F:n kanssa siellä lauantaipäivänä. Samaan aikaan J kävi Imperial War Museumissa. Ehkä hän vois heittää siitä lyhyen stoorin, jos oikein kauniisti pyydän.

Väkiä oli ku pipua. Aurinkoinen, lämmin sää. Tuntui melkein kuin olis ollut +20, mut ei varmaan aivan kuitenkaan. Ehkä +15 lähempänä, mut aurinko lämmitti lisäksi ja ihmisiä istui terassilla nautiskelemassa kauniista säästä. Mekin nautimme!

Tässä palanen laajaa leimavalikoimaa eräältä myyjältä. Kävin monta laatikkoa läpi ja olisin kovin mielelläni ostanut yhden, mutta koska en millään keksinyt mihin sitä käyttäisin niin olin niin (kuivan?) järkevä, etten sitten ostanut yhtäkään. Pari kuvaa sentään otin muistoksi! Nuo soitinleimat oli erit. ihania. Mietin mihin niitä olis voinut käyttää. "Tervetuloa klarinettikonserttiin."

Cool.

Kiva idis jemmailla blankettia! Peukut!

Ei banaani vaan banaaniperheen eräs muu jäsen, plantain! Tärkkelyspitoinen, vähäsokerinen lajike, joka tulisi paistaa ennen syömistä, koska ompi raakana epäsopiva (eihän kukaan huomaa tästä sutjakasta kielenkäytöstä, että suomennan teille enkkutekstiä ;) Tätä kummajaista käytetään esim. perunan tilalta ruuanlaitossa ja se on suosittu eteenkin Länsi-Afrikan ja Karibian maissa. En maistanut enkä paistanut. 

Ja entäs tämä! F osti maistiaisiksi, thanx. Nimeä on muista, pitäis P:lta kysyä. No, hedelmän ja marjan mix joka tapauksessa. Kovahko kuori, joka irtosi kuitenkin helposti ja sisällä oli kirkasta, makeaa hedelmälihaa, jota piti pureskella kunnes kiveen törmäsi. Sitten piti lopettaa ja kertoa mitä mieltä oli. Minä ihan tykkäsin ja J ja S (joille yhdet säästin) eivät niinkään. 

 Kevään / kesän tullen mansikat alkaa halpeneen ja se on mukava juttu! Tosin ovat jotenkin kovan oloisia vielä. Täällä siis myydään kyllä ympäri vuoden mansikkaa. J:n mielestä ei niin hyvää kuin Suomessa ja ei ehkä minunkaan mielestä. Tai sitten nämä syömämme ovat olleet talviversioita. Mutta smoothiessa viuhuu hyvänä!

Tässä oli jonkun antiikki tv-serien teko meneillään.

Keväinen viulu! Kolikon kävin heittämässä, kun niin kauniisti soitti. Istuin kahvilan tuolilla ja kuuntelin Bachin Airia ja kumppaneita. Olisin istunut kauemminkin, mutta elämän virta kuljetti toisaalle.

P ja F osti falafelliä. En ostanut, mutta kuulemma olis kannattanut. Ensi kerralla! Se oli vähän kuin tortillaa ja falafel itsessään kikherneestä tehtyä pyörykkää. Kyllä se kieli meinaa mennä jo tätä kuvaa katsellessakin! 

Lauantaina saimme kulkea overgroundilla, kun meille oleelliset metrolinjat olivat rempassa (usein viikonloppuisin ne niitä fixailee). Piti ottaa kuva, kun vaunuja jatkui silmänkantamattomiin. Niin eri näkymä kuin metrossa. Oli ihana ja aurinkoinen päivä ja Portobello Marketia oli yksi työkavereistani suositellut, joten kiva oli käydä katsomassa sitäkin menoa. Kun askelsimme jo kiireessä metrolle kohti Merimieskirkkoon vievää overgroundia niin matkalla olisi ollut joku aivan ihana lasten lelukauppa. Ehkä käyn siellä sitten eläkkeellä!

Camden Town / London

Perjantaina passintilauksen jälkeen suuntasimme Camden Towniin, joka on metrovyöhykkeellä 2.zonella, mikä tarkoittaa sitä, et vähän kauempana Lontoon keskustasta, mut ei silti pahasti kaukana kuitenkaan. Metrolla pääsi hyvin, vaikka paikoin olikin vähän epäselvää (meillä) et mihin boundille sitä nyt seuraavaksi suuntaisi. Camden Town on siis tällainen punk mesta ja paljon kauppiaita Camden Marketilla, Camden Lockissa ja Camden Stablelilla (kaikki lähellä toisiaan). Jälkimmäinen alue oli eteenkin hyvin sokkeloinen ja tuntui, että siellä avautui (maanalaisia?) kaupunkeja toisensa perään. Siis paljon, paljon, paljon pikkukauppoja, ruokastandeja ja jos minkälaista pientä yrittäjää. Jossakin pössytteli rastapää jotain makealta tuoksuvaa ja ihan alkuun meiltä joku hippi / punkkari kysyi kadulla, että "etsittekö jotain". Ajattelimme heti että eli "HALUATTEKO HUUMEITA" ja juostiin täysiä karkuun. Ei vaan ;) Lähdettiin takaisin Lontoon keskustaan päin, kun ilta hämärtyi siinä seiskan aikaan. Ei jotenkin haluttu jäädä sitä yöelämää seurailemaan, kun päiväsaikaankin oli osikseen vähän hämärä mesta. Mutta tämä on ollut yksi paikoista, joissa olen halunnut käydä. Lukioaikoina mulla oli ystäviä aupairina Lontoossa ja yksi heistä aina niin kehui Camden Townia, että pitihän se käydä katsastamassa :) Terkut Ellulle! :* Ehkä sulla herää näistä kuvista muistoja? 8) Yhden tosi pehmeän ja lämpimän (ja karvaisen) neuletakin (joka ei kutita yhtään vaikka on suoraan iholla!!) ostin Camden Marketilta, mutta muuten ei ostettu mitään! Eikä käyty yhdessäkään ns. kivijalkakaupassa, nyt huomaan sen näitä kuvia katsellessa. Siis näissä kaupoissa, mitkä ovat tämän pääkadun varrella.

Kenkätaiteilija. *click

 Tämän oisin halunnut ostaa J:lle ;) Oikealla portaat labyrintissa.

Camden Lock Café

Carpe Diem-kauppa Camden Lockissa täynnä ihania nahkalaukkuja jos minkä mallisia ja kokoisia, nahkalompakkoja, nahkakantisia kirjoja ja vihkoja. Ihana kauppa! Sittemmin olen kyllä nähnyt näitä samantyylisiä laukkuja muuallakin. Paljon halvempia kuin nahkalaukut Suomessa, mutta vähän sellaiseen ihanuuskäyttöön kuitenkin, koska nahka on aika ohutta ja silloinhan se ei kestä kovin painavia taakkoja. Tuo vasemmanpuoleinen on reppu :*

Koko mestan (ei ehkä ollut ihan niin mun tyylinen paikka, mut kiva oli nähdä se) siistein juttu oli eräs puolalainen taiteilija nimeltään Katarzyna Typek. Pysähdyin hänen kojunsa eteen ja jo hän oli kysymässä, että mistä olen ja vastattuani, että Suomesta, niin hän sanoi, että monet pohjoismaalaiset tykkäävät hänen taiteestaan. Enkä ihmettele! Mulla on tosi harvoin (siis eipä oikein koskaan) sellainen fiilis, et voisin ostaa jotain taidetta seinälleni, mutta nyt oli sellainen kutkutus, että olisin voinut ostaa, jos ei olis ollut matti kukkarossa. Ihanaa ja kivaa taidetta! Erityisesti tuo pöllö oli ilmeisesti monia kiinnostanut. Muistuttaa vähän Iittalan Taika-astioiden pöllöä mielestäni. Mun lemppari oli ehkä toi missä nuo metsän eläimet. Lisää hänen taiteilujaan eli tauluja, teemukin alusia yms pääset kurkkailemaan täältä *click sekä Facebookista KatarzynaTypekIllustrations. Ehkä minulla on vielä joskus Katarzynan taidetta kotonani, vaikka joku pikku juttu edes, kukaties! Mutta nyt, olkaa hyvä:

Design By Katarzyna Typek, Poland

Ruokaa riitti ja myyjät kilpailivat asiakkaista.

Söimme illan hämärtyessä kinetsua jossakin siellä kaiken uumenissa.

Check kiikkustuoli!

Pahvinkeräyspiste ;)

Metromeininkiä

Sen pituinen se!

Lindströmin pihvejä ja Bachin preludeja ♪♪♪

Ei sille mitään voi, että meillä oli iltaruuaksi lindströmin pihvejä. Ihan pannulla paistoimme, ihan itse. On tullut varmaan jo moneen kertaan mainittua, että meillä ei ole uunia, vaan on sellainen kätevä mikroaaltouuni (siis ihan vaan mikro uunisäädöllä), jossa kuitenkin kuulemma (brittiläisten mukaan) voi paistaa kaikki samat kuin uunissakin. Ehkä voi, ehkä ei ;) Ei me olla sinne raakaa lihaa vielä toistaiseksi rohjettu laittaa. Mutta terveelliset elämäntavat-kampanjan myötä sekä paistinpannun monipuolisuudesta valaistuneena on tullut huomattua, että pihvejähän voi paistaa pannullakin (jep, uunissa aina aiemmin). Että ompa kätevää! :) Muusia ja raejuustoa kaveriksi ja kyllä maistui! Ohje löytyi Makuja-sivustolta *click. Muuten mentiinkin ohjeen mukaan, mutta kaprista ei laitettu (kun en edes tiedä mitä se on, enkä ole ennenkään laittanut ja hyviä on tullut) ja valkopippurin tilalta mustapippuria. Punajuurilientä ei myöskään laitettu, kun ostimma kaupasta valmiiksi kuoritut punajuuret (nykynuoret) ja niissä ei ollut lientä. No, punnalla sai kasan ja en ole varma myytiinkö meidän ruokakaupassa edes niitä multaisia versioita

LINDSTRÖMIN PIHVIT KUULKAAS

• 500-600 g naudan jauhelihaa (laitoimme 500g)
• 2 kananmunaa
• 1 dl hienoksi kuutioitua keltasipulia
• 1-2 dl hienoksi kuutioituja punajuuria (raastoimme)
• 1 ½ tl suolaa
• valkopippuria / mustapippuria
• voita paistamiseen
• OHJEET:
• 1. Sekoita aevan kaikki ainekset keskenään
• 2. Muotoile pihvit pyöreiksi ja suht paksuiksi
• 3. Paista kuumahkolla pannulla voissa pari minsaa molemmin puolin. Punaiseksi saa jäädä kun on punajuurta ja lisäksi opin, että naudan saa kuulemma muutenkin jättää punaiseksi jos haluaa. Siis naudan, ei sian. Kääntele varovasti.
• 4. Nauti. Ja varo ettei kieli mene mennessä!
• HUOM: Tarkoituksella etsin ohjeen ilman korppujauhoja, koska täällä ei myydä niitä! Hyvinpä onnistuivat ilmankin. HUOM2: Maku oli hyvä!
• 
  
  Maanantaisin minun kanssa on yhtäaikaa töissä mies nimeltä Micael. Mikke on siinä sanoisinko viisissä kymmenissä. Miellyttävä nuorimies siis. Ja taas yksi klassisenmusiikinystävä-työkaveri, mistä näitä riittää? Viikko sitten tuli puhetta, että hän on aloittanut vastikään uudelleen lapsuutensa harrastuksen, pianonsoiton. Mainitsin, että itsekin tykkään soitella pianoa, vaikken tunneilla ole käynytkään ja hän suositteli minulle Bachin preludeja / fuugoja. Tänään hän toi yhden levyistään ja kuuntelin sitä hetken aikaa hieman epäkuntoisella soittimmella. Hän kehotti minua ottamaan levyn (tai kaksi niitä on) viikoksi lainaan ja tässähän tämä nyt nököttää.
  
  En omista yhtään Bachin preludilevyä! Miten olenkaan selvinnyt ilman tähän päivään saakka? Lapsena yhden kaverin kotona soi aina nämä kappaleet, tosin cembalolla (jolle ne alunperin on sävellettykin) soitettuna. Se on jäänyt mieleen miellyttävänä, rauhallisena, rauhoittavana taustamusiikkina. Bach ei ilmeisesti tykännyt sen ajan huonosointisista pianoista, ja sävelsi nämä kappaleet siksi cembalolle. Nykyäänhän ne on kuitenkin oikein käypiä pianollakin. Bach sävelsi oikeastaan kaksi isoa kokoelmaa kosketinsoittimille ja niistä tuli kokonainen sarja, jolla aloittelijakin voi reenata. Alkuperäisen teoksen nimi oli "24 uutta preludia ja fuugaa" ja molemmissa kokoelmissa on siis yksi preludi ja fuuga kaikissa 24:ssä sävellajissa. Ensimmäinen osa (Klavier 1) julkaistiin 1722 ja toinen osa (Klavier 2) 1742. Enkuksi Well-Tempered Clavier. Bach ei todellakaan ollut mikään turha jätkä ja sen oon tainnut ennenkin sanoa. Yksi lempisäveltäjistäni. Bach sävelsi ko. teokset ilmeisesti tarkoituksella osittain opiskelumateriaaliksi. Asia joka käy ilmi myös ensimmäisen kokoelman esipuuhesta: "...Käytettäväksi ja harjoiteltavaksi opinhaluisille nuorille muusikoille kuin myös erityiseksi nautinnoksi jo kokoneemmille."
• Tästäpä vähän ääninäytettä: ♪click, ♪♪click and enjoy! Ja kiitokset Micaelille, kun herätti minut preludien ja fuugien maailmaan!
PS. Tällainen vuokaleipä tuli eilen illalla "kokkailtua" (lisää vesi, kohota, paista). Olipa kätevää ja hyvää! Aika tuhtia kylläkin. Mutta luksustahan se on "ruisleipää" saada!! Ikea, ruokakauppamme.

Eiliseltä. Yksi pörröpää, jonka hiukset kaipais kipeästi saksia. Tuntuu muuten, että hiukset olis ohentuneet täällä. Yritän silti joskus pitää auki, ettei aina vain sillä mieluisalla nutturalla. Olen kuullut muiltakin täällä asuvilta suomalaisilta, et hiusten laatu heikentynyt täällä asuessa. Johtuneeko kalkkisesta vedestä vai mistä. Tässä kuvassa Ikeasta tulossa. Laukussa yksi Påskmust :* Huom! Kevään merkki kun nilkat näkyy! (Vaikkei näykään kyllä tässä kuvassa kunnolla). Mutta kyllä oli armoton tuuli! Ja täällähän porukka kyllä kulkee ballerinoissa ja ties missä ympäri vuoden ja kuten myös shortseissa (juostessa). Oli juuri sellainen petollinen kevätsää, että intoudut pukeutumaan vähän kevyemmin ja tulet yllätetyksi. Oli siis +11°C ja aurinko ja kova tuuli. Lapset helposti ilman takkeja, vaikka oikeastikin oli aika vilpoinen, mutta se on täällä tyyli. Voi teitä Suomen äidit ku kauhistelisitta niitä vauvojakin, jotka on puettu niin heppoisesti. Mutta ilmeisesti he karaistuvat pienestä pitäen, jotta voivat sitten shortseilla juosta nollakelillä ja töihin mennä ilman takkia +5 asteessa.

Parhaat palat vimpaksi. J ja meidän näkkärinroudausmatkalaukku sekä Southamptonin "kunnantalo". Asdasta (supermarket) ja Ikeasta saatiin kunnon satsi saaliiksi, josta riittää taas pitkäksi aikaa. Kavahtakaa valkoiset paahtoleivät ja pysykää hyllyissänne!

Ja hetkinen! Hyvää maaliskuuta kaikille! :) Huomenna mun isoveli täyttää 40v (!), että eläkää siihen malliin!