Christmas II

Matkalla Joulun viettoon suomalaisystäviemme luokse Thatchamiin. Bussin ikkunasta napattu kuva. Tunnelmallista? På sätt och vis ;) Kaunista ainakin.

Rrrrakastan näitä puita!

Joulutunnelmia studiostamme [studio=yksiö] ennen joulun viettoon lähtöä. Joululeggarit, suklaa, kynttilä [yksi vain ettei palohälytin ala huutamaan], lämmin tee, kaikki teidän lähettämät ihanat joulukortit- ja muistamiset, koulukuvat ja piirustukset. Oikeanpuoleisessa kuvassa on naapurin jouluterveiset: etualalla olevat syötiin ja taka-alalla olevat palautetaan ensi viikolla :)

Juuri näin! ;) Nämä elintarvikkeiden tekstit osaa olla kyllä hauskoja täällä. Meidän voimme on niin hyvää, että sen purkissa lukee: "You Can't Believe It's not Butter!" *<;)

Tämän joulun kaksi kovaa: Skype ja Julmust! J oli ottanut salaa tämän skypetys-hypetys-kuvan: kummipojalle taisi olla kova juttu nämä kaksikerroksiset bussit ^_^ SKYPE (:*) on kyllä ollut taivaan lahja. Ollaan tosiaan voitu yhdessä ihastella näitä kaksikerroksisia busseja [;)] ja näyttää joululahjoja ruudun molemmin puolin ja katsoa kun pikkusisko hakee postilaatikosta ne nuotit, jotka vihdoinkin löysivät perille [oli muuten mielissään siitä Bach-extrasta, jes! "Miten tiesitkin, että mulla on nyt Bach-kausi menossa? Bach on nero!" Jälkimmäiseen oli helppo yhtyä] Kyllä meillä on ollut aika kova ikävä Suomeen nyt jouluna, mutta selvisimme siitä kaikeksi onneksi. Iso kiitos ystävillemme, joiden kanssa saimme viettää joulun! Kuitenkin, ah miten makealta se joulu maistuukaan sitten ensi vuonna koto-Suomessa <3

Nörttiluolamme. Se kitetytyy yhteen sanaan ja se on joulunpunainen: Word.

En pane pahaksi tämän joulun joululahjoja: Minulta minulle viulu- ja pianonuotteja ja J:ltä minulle 1/16-osa viulu. Pus pus! :*

Vähän hailakka kuva, mutta tämä patalappu kortteineen tuli äidiltä Suomesta. Juuri sopivasti, kun meillä ei ollutkaan yhtään patalappua. Musta taustakangas on paloturvallinen... Herää epäilys, onko äidillä herännyt epäilys? ...minun kokkaustaitojani kohtaan, nimittäin ;)

Aaton aaton jännitystä Thatchamissa ^_^ Niin ihania pirpanoita!

Jouluaattoaamuna klo 10 katsoimme joulurauhan julistuksen Suomen Turusta ja söimme päälle maukkaat riisipuurot luumukiisselin kera. Päivämmällä  lounastimme paikallisessa ravintollassa koko 15 hlö:n seurueemme [4 perhettä], pöydän varasimme etukäteen. Miljö oli tunnelmallinen, seura hyvää ja ruoka [kalkkunaa sun muuta] jees - osa tykkäsi enemmänkin, esim. J. Minun makuun melkeimpä kaikki tähän asti syömäni brittiateriat ovat olleen hieman raskaita - kaipaisin enemmän vihanneksia. Ehkä sellaisiakin löytyy listasta, tai sitten ottaa saman tien salaatin. Jälkiruoka [jota tovin rauhassa odottelimme ... ;) ] jäi ravintolan erehdyksen vuoksi saamatta, mutta antoivatkin sitten aika roimat alet siitä hyvästä. Lapset oli kyllä reippaasti siihen nähden, että pukki ei ollut käynyt vielä tässä vaiheessa. Huom: Englantilaisessa joulupöydässä on nuita crackereita [juurikin nuita päällystetyn veskipaperirullan näköisiä, joista mainitsin jo aiemmin], jotka avataan ennen tai jälkeen aterian [en tiedä kumpi on virallinen] niin, että vedetään vieruskavereiden kanssa yhtäaikaa ja sisältä paljastuu vitsi ja yllätys [kädet voi laittaa vielä ristiin jos haluaa]. Osassa vitseistä meillä oli hieman miettimistä, toiset ymmärsimme helpommin ;) 

Arvaatte kai ketä tässä odotetaan?

Se olikin kuulemma joulupukin serkku, joka täällä Englannissa kävi. Mutta hyvin kävi! Lahjat saatiin ja joku lapsista kysyikin pukilta kohteliaasti saisiko ottaa pukin kanssa selfien ja jo vain se onnistui ;) Oli muuten aika tarkkaan 185cm tämä pukki.

"Nyt on kiire lapsukaiset / joulukirkkoon joutumaan / Kynttilät jo loistaa kruunuissansa. / Kohta jouluvirsi lauletaan: / Kuka soiskaan myöhään saapuvansa." [Heino Kaski] Kävimme naisissa vähän anglikaanisessa joulukirkossa tunnelmoimassa. Oli tosi ihania Christmas Carolseja sekä yhteislauluina että [seka]kuoron laulamina. Kuoro oli loistava ja hymyn huulille nostattava ja oikein vilisi [positiivisesti] persoonallisia yksilöitä: ikähaitari oli 10-80v ja lauloivat nimittäin tosissaan! Yksi todella todella yleinen joulun ajan laulu, jonka kuoro täälläkin esitti on "Once in Royal David's City". Suomeksi laulu menee "Tallin seimen luona kerran", mutta ei liene kovin tunnettu laulu suomeksi. Mutta todella, todella kaunis laulu sooloineen. Niin kaunis, ettet voi olla klikkaamatta tätä BBC:n lähetystä, jossa se esitetään. *Lisäys: Koska tämä linkki ei valitettavasti näy Suomessa, niin voit katsoa tämän nimenomaisen laulun YouTubesta ja sieltä löytyy muitakin englantilaisia joululauluja. Jostakin syystä tämä YouTube-linkki menee vuoden 2010 karkeloihin, vaikka tarkisimme liittämäni linkin, joka oli tarkoitettu vuoden 2014 esitykselle. Tämän uusimman version löydät manuaalisesti osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=41VdabthqjE. BBC:ltä löytyy myös muutamia muita joululähetyksiä. Tässä linkissä oli muutamia ihania joululauluja [laulut ovat tekstin luvun lomassa, joten joudut vähän harppomaan, jos haluat kuunnella pelkät laulut]. Tämäkään ei varmaan valitettavasti näy Suomessa.

Joulupäivän vietimme porukalla toisessa thatchamilaisperheessä. Rouvat olivat loihtineet mitä melkoisen jouluaterian! Huhhuh! *<:)

Joulupäivän tunnelmaa

Oli meillä aika hellyyttävä joulukuvaelmakin. Pehmolelut voi hyvin olla tallin eläimiä ja golfmaila Joosefin sauva. Eikä jää tästä kuvassa epäselväksi, kuka heistä on enkeli.

^_^

Kun maas on hanki ja järvet jäässä. Newburyn Bussiaseman miljö joululoman päätteeksi. Vesi ja tuuli olivat selvästi päivän teema. Bussi oli myöhässä 45min, mutta näin saattaa käydä näillä väliasemilla. J:ltä joululahjaksi saamani huivi lämmitti mukavasti.

Tässä vaiheessa kaikille oikein hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 ! 

"Katso taaksesi ja kiitä. Katso eteenpäin ja luota. Katso ylöspäin ja usko. Katso ympärillesi ja rakasta." 
[tuntematon]

Click: Tästä ilotuksia Lontoosta viime vuodenvaihteelta.

PS. Suomellahan meni hyvin tämä vuosi! Huraa! Täältä kauempaa kun katselee Suomea, niin on todellakin ylpeä. Ei niin, ettei jo aiemmin olisi ollut, mutta nyt on vielä ylpeämpi ja kauempaa erityisesti huomaa, että taloustaantumasta ja muusta huolimatta meillä on erittäin paljon asioita, jotka ovat hyvin!

click -> "Suomi on tänäkin vuonna käsittämättömän hyvä"

click -> "Finland – 11 skäl att älska vårt grannland"
click -> "Suomi luokiteltiin maailman vakaimmaksi valtioksi"

PPS. Onko kellään sitä samaa, että tekis mieli kirjoittaa Joulu välillä isolla? Mulla tekis mieli ja annankin välillä periksi tälle [suurelle, buah] houkutukselle. Takaraivossa kuitenkin kolkuttelee 4-luokan opettajan sanat "...joulun sekä juhlat muut, pienellä me kirjoitamme lauseen keskellä jos on ne." ;D Enkuksi Joulu kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuin myös viikonpäivät ja kuukaudet ja kansalaisuudet. Ollaanko me suomalaiset vähän vaatimattomia vai mitä tämä on? Maanantai, Tiistai, Keskiviikko, Torstai, Perjantai, Lauantai ja Sunnuntai. Suomalainen, Ruotsalainen ja Norjalainen kilpailivat kuka on kau'iten haisunäädän luolassa. Tammi, Helmi, Maalis, Huhti, Touko, Kesä, Heinä, Elo, Syys, Loka, Marras, Joulu. No, jopas nyt alkoi Uusi Vuosi räväkästi kielipoliiseja uhmaten. Ehkä Nyt Jollakin On Yölevon Aika.

PPPS. Olemme fiilistelleet vieläkin Joulua ja eilen keitimme riisipuurot! Nam, oli hyvää!

Joulu / Jul / Christmas / Noël

Tällä viikolla olemme saaneet taas paljon joulukortteja Suomesta, viimeisimmät tänään, lauantaina: Kiitos teille niistä! Ne kyllä ilahduttavat :) Vinski ja Ilona ja Robbe ja Paju ja Kaarle ja Malin ja Karla ja Minka ja Kerttu ja muut ihanat hymynaamat :) Sylvia-kummitytöltä sain hienon sormiväritaideteoksen ja Venne oli piirtänyt upeasti J:n auton ja joulukuusen ja minut - paljon terkkuja Vennelle! Meidän auto on pelannut kuulemma hyvin Pohjois-Suomessa, se oli kiva kuulla. Kirjeitäkin ollaan saatu ja turkinpippuripussi! Ajateltiin säästää se jouluun, mutta avattiinkin jo aiemmin ;) Kiitos Maukku!

Tällä viikolla on myös ollut useampia Skype-puheluita ja viimeisin nyt illalla pikkusiskon kanssa. Pyysin kiertämään kotona ympäriinsä ja näyttämään taloa. Tuli sellainen fiilis, että haluan kotiin jouluksi. Juttelin isosiskon kanssa wa:ssa ja hän oli pakannut auton ja starttaa huomenaamuna pääkaupunkiseudulta kohti Pohjoista lapsineen. Pikku-Miiokin pääsee moikkailemaan isovanhempiaan ja varmaan osaa serkuistaankin. Joulua on selvästi ilmassa *<:-) Mulla soi tässä taustalla suomalainen jouluradio ja oon kuunnellut tikultakin joululauluja. Julmustia on mennyt muutama [0,5L] pullo, kiitos ikean! Piparia ollaan syöty vähän ja teetä juotu. Word-painotteista on meillä molemmilla ollut lähipäivät. Minä haluaisin jo vaihtaa jouluvaihteelle kokonaan ja fiilistellä ja käppäillä kaupungilla joulutunnelmassa, mutta J:llä on heti joulun jälkeen palautettavana 3000 sanan essee EU-politiikasta ja sitä ei ihan nuin vain kääräisekään kokoon. Minullapa ei siis ole muuta vaihtoehtoa kuin itsekin leikiskellä Wordin kanssa. Tämä meidän talo on hiljentynyt ja asukkaista ehkä neljäsosa on vain paikalla. Siinä on se hyvä puoli, että täällä on ah niin ihanan hiljaista, mutta ah, jos lähdet käväsemään alakerran kaupassa vähillä vaatteilla ilman avaimia ja takaisin tullessa ovipuhelin ei toimikaan ja J on autuaan tietämätön, että minä värjöttelen ulkona puoli tuntia ja kukaan ei mene ovesta sisään tai tule siitä ulos eikä kukaan kuule, kun yritän huutaa avoimeen ikkunaan että "Please, could You open the door - it's very cold here.";) Yritin molemmilta puolilta taloa huonolla onnella. Lopulta pääsin toisesta. Ja oli se +8 lämmintä, mut puoli tuntia vähillä vaatteilla niin kyllä siinä kerkes vähän kohmettua.

Maistelen tässä J:n Tobleronea ja kirjoittelen teille Suomeen. Kadulla on taas elämää. Joku intohimoinen rumpalikin kuulunee asettautuneen soittaman kadulle soolojaan [J:n pyynnöstä lisäys: koditon rumpali, jonka rummut on erilaisia pelti- ja muovipurkkeja ja kapulat jotku kepit vain, mutta ääntä lähtee!]. Sellaistapa ei ole aiemmin ollutkaan. Tämä varmaan joulun kunniaksi? Laitan tuota jouluradioa vähän isommalle, ettei aivan peity nuiden komppien alle. Se on ihmetyttänyt, että miten nämä pukeutuvat niin vähiin vaatteisiin vaikka olisi vain +1. Eteenkin siis nämä iltajuhlijat. Mutta pukeutuminen päiväihmisilläkin on ollut kyllä hyvin vaihtelevaa syksyn aikana. Alkusyksystä taisi olla lokakuulle saakka +16...+20 asteen kelejä ja kadulla näkyi jo silloin huopatakkeja ja talvisaappaita, mutta kyllä myös hellemekkoja. Pitkin syksyä on näkynyt myös shortseja ajoittain. Winchesterin joulumarkkinoillakin eräällä herralla oli shortsit. Voi kait niitä pitää siinä +10:kin asteen paikkeilla? Ja lenkkeilijöillä on shortseja lyhyitä trikoita aivan nollakeleilläkin. Että ottakaapa siitä vähän suomalaiset mallia ;) LOL. Mut ilmathan täällä tuntuu kylmemmiltä kuin Suomen vastaavat ilmat eli ihan +8 asteen säällä voi hyvinkin kaivata untuvatakkia ja talvisaappaita - ilma on jotenkin niin kosteaa. Yhtä paljon täällä ei kyllä tuule kuin Vaasassa, joten ehkä siksi porukka kulkee usein takki auki ja vähissä vaatteissa. Tuntuu, että Vaasan talvessa sai koko ajan olla huppu päässä. Tämä pukeutumismoodi on sellainen, jota on vain hetki Suomen syksyssä ja keväässä. Ja osikseen sellainen, mitä on Suomen talvessa. Jännä välillä huomata, että näillä samoilla kamoilla minä menen Suomessa -20 pakkasilla. Suomessa aina pihisteli niitä talvivaatteita ja pikkuhiljaa lisäsi kerroksia, että varmasti riittäisi jotain vielä sinne pahimmille pakkasille ^_^ Tuntuu ihan romanttiselta koko ajatus täältä käsin.

Tänään on se päivä, kun Suomessa on saatu joulutodistukset käteen ja kirmattu JOULUlomille. Ah! Muistan sen päivän lapsuudesta. Tulin koulusta kotiin, heitin repun nurkkaan ja marssin omaan huoneeseen ja kiikutin lakanat pyykkiin ja vuodevaatteet ulos [pakkaseen] tuulettumaan ja puunasin huoneeni lattiasta kattoon. Aina sama kaava. Tonttutyynyliina pikkulapsena ja vähän isompana kummeilta saadut lakanat. Kaikki oli tip top ja viihtyisää ja tunnelmallista ja Hynninen tai Jurvelin soi ja JOULU sai tulla. Joskus siivosin vähän vimmaisestikin siitä syystä, että joku numero todistuksessa oli jäänyt harmittamaan ;) tai siitä syystä, että otti päähän, kun muut relas eikä heti alkanu siivoaan ;) hahhah! Mukavia muistoja.

Viimeistään aaton aattona tuotiin oman pihan kuusi sulamaan kylppäriin ja käytiin sitä vuorotellen siellä nuuskimassa innoissaan. Muistan kun itkin joskus, kun kuusi oli niin harva. Ja muistan, kun enommekin joskus nauroi meidän kuuselle. Äiti halusi silti aina ylpeästi kuusen omasta pihasta ja sillä mentiin. Aluksi se oli joskus kova pala esteetikolle, mutta iltaa kohden siinä jo ripusteltiin tyytyväisenä koristeita ja isovelikin tuli sevittelemään kuusenvalojen johtoja. Ja aina "heiiiii! Äiti muistatko tämän koristeen? Tämä on se iän ikuinen ja tämän sain silloin kerran kummilta ja tämän serkulta.". Vähän koristelijoista riippui, miltä kuusi milloinkin näytti. Aina siitä tuli kaunis omalla tavallaan. Rakastin niitä kuusen valoja lapsena ja rakastan niiden tuomaa tunnelmaa vielä nytkin. Se on jotenkin taianomaista. Meillä kuusenvalot on pidetty päällä ympäri vuorokauden. Oli niin ihana mennä lapsena illalla nukkumaan, kun kuusen valot valaisivat niin ihanasti muuten pimeässä talossa. Ja siinä tietyssä huoneessa nukkuessani sänkyyn asti ylsi sen kajo. Joskus sain äidin luvalla viedä patjan joulun ajaksi kuusen juureen. Voi sitä onnen määrää! Vielä nykyäänkin vilkaisen vielä viimeiseksi olohuoneen jouluvaloja ja menen tyytyväisenä nukkumaan. Ja herään tyytyväisenä ja menen ensimmäiseksi tarkistamaan valot - siellä ne ovat edelleen, voi miten tunnelmalliset. Se tapa on jäänyt lapsuudesta ja siinä on jotakin jännittävää joulun taikaa.

Jouluaattona viimeistään joulurauhan julistukseen mennessä piti olla hereillä [ellei Noita Nokinenää tullut] ja se kuunneltiin kaikki yhdessä olohuoneessa, riitelemättä. Jos pikkuveljet meinasivat kahnailla kesken kaiken niin uhkailtiin tunnelmallisesti Turun sedällä, joka julisti tutuksi tulleilla sanoilla [vapaasti muistellen] "joka tätä joulurauhaa jollakin tavalla tahallisesti rikkoo, on syypää siihen rangaistukseen, jonka laki kustakin rikoksesta erikseen määrää" tai tehtiin tässä kohdassa ilme "Niii-iin! Kuuntele tätä!" ;) :D Buahhhahh! Joulurauhan julistukseen jälkeen Yle toivotti kuulijoilleen Hyvää joulua ja me toivotime takaisin ja kuuntelimme vielä Sulo Saaritsin laulamana "Taas kaikki kauniit muistot" ja äitillä meinasi silmäkulma kimmeltää. Saatoimme jättää radion päälle. Vasta aikuisena olen huomannut, että tämän jälkeen me oikeastaan söimme jouluaterian. Toki muistan sen, että söimme aina tämän jälkeen, mutta koska meillä on joulupäivänä aina se virallinen, juhlallinen jouluateria, mille mielellään pukeudutaankin paremmin ja jolla luetaan jouluevankeliumi, niin kesti aikaa, ennen kuin hoksasin, että oikeastaan melkein kaikki samat sapuskat oltiin maisteltu jo aattona. Kinkkua oli yleensä paljon, mutta vasta lähivuosina olen oppinut tykkäämään siitä enemmän. Lapsena nautiskelin lähinnä tuoksusta ja siitä jännästä tunnelmasta, kun isi paistoi [ja maistoi] kinkkua yömyöhällä. Aattoaterian jälkeen saatoimme leikkiä tiptappia ja poikkeuksetta kuunneltiin vanhoja joulukasetteja ja lp-levyjä ja hysterisoitiin joulupukkia. Sitten oli hautausmaan vuoro ja sen jälkeen porrastetusti joulusaunaan ja sitten riisipuuron kimppuun. Sattumalta aina juuri riisipuuron jälkeen joulupukki löysi tiensä meille. Äiti yleensä soitti tarkistuspuhelun, että onhan pukki tulossa. Tosi usein pukki ensin kiersi taloa koputtelemssa ikkunoihin ja lapsukaisilla jännitti, että kummasta ovesta se nyt sitten tuleekaan. Yleensä availtiin lahjat omaan tahtiin. Yhtenä parhaista lapsuuden joululahjoista muistan Turkoosin Muumi-kollegeasun, jonka sain ehkä joltakin kummeistani [?]. Jouluaattona sai aina valvoa myöhään ja muistan kun nukahdin jonnekin nurkkaan tai sänkyyn tämä upea asu päälläni, oikein mahdottoman jouluonnellisena.

Jouluterveisin, tintti

It's beginning to look a lot like Christmas

Otsikon suom.: Joulu se tulla jolkottaa ;)

Niinhän se vain tuleepi. Pyytämättä, joka vuosi. Mukava näin. Täällä Englannissahan meillä on ollut joulutunnelmaa jo lokakuun ensiviikoilta, jolloin ikeaan [sori, kirjoitan sen pienellä, kun se aina pomppaa tuolta tekstistä se IKEA ja Ikea ei jotenkin istu] tuli joulukoristeet ja glögit ja piparit. Siitä sitten pikkuhiljaa Christmas Storea alkoi ilmestymään ja saksalaisia joulumarkkinoita ja uskomattomia joulupaitoja [!] ja punnan kaupassakin soi "I'm dreaming of the white Christmas ♪.♫♫♪.♫". Täällä etelärannikollahan me todella saamme vain haaveilla lumesta, mutta Skotlannissa saattaa lunta tulla ja muutama hiutale jopa Lontoossakin [silloin on kuulemma hyvä ettei hätätila päällä ja kaikki metrot seis ym ;)]. Mutta ei se haittaa. Ei ollenkaan. Siis ei silleen haittaa, koska nyt ollaan täällä ja täällä ei tapaa olla jouluna lunta niin mitä sitä sen enempiä pyristelemään. Mutta Suomessa se on aina ollut jotenkin henkilökohtainen asia se lumen tuleminen. Olen jopa mietiskellyt, että pitääkö se aivan Lapphiin muuttaa tänä pänä, jos valkean joulun mielii. Ja jos se [lumi] alkaa Lapistakin loppumaan niin sitten onkin jo mietinnän paikka, että muuttaako Pohjoisnavalle vai ei. Luulen, että J:n mielestä ei. Se on katsos tämä ilmastonmuutos, joka on ilmeisesti pidemmällä kuin tiesimmekään - se se tekee tepposiaan. On ikävä niitä lapsuuden jouluja, jolloin oli metri lunta ja kakskyt pakkasta. Se on se jouluidylli. Lumi narskuu jalkojen alla ja pakkanen nipistelee sopivasti poskipäitä. Pitää käydä viemässä äidin tonttuapurina vielä viimeiset pari korttia, joskus jopa jouluaattona. Mutta siinä oli sitä tunnelmaa! Kummeille kun vei joulukortin niin ne pihavalot tervehti niin mukavasti ja kummitäti saattoi sujauttaa konvehdin mukaan. Kyllä minä mieleni pahoitan, jos nämä talvet alkavat Suomessa olla näin epävakaita. Mutta ei ajatella sitä nyt. Nyt on perjantai ja tässä on juotu teetä ja maisteltu punnan kaupan suklaata ja poltettu kynttilää. Uuden laitoin palamaan kun edellinen alkoi loppumetreillään valuttaa. Se on aina siistiä vaihtaa  uus ;) pitää vain yrittää sinnikkäästi jaksaa polttaa edellinen loppuun. Suomessa olisin säästänyt kynttillän lopun steariinit uusiokäyttöä varten, mutta täällä vain ronskisti roskiin. Se on eri täällä Englannissa. Eihän ne steariineja säästele. Yritetään elää maassa maan tavalla.

Sanattomaksi vetää. Tuossa paidassa vasemmalla ylhäällä oli vilkkuvalot. Jep, vilkkuvalot. Lisäksi on lukemattomasti pörröpaitoja, lämpimiä [pointsit siitä] leggareita vaikkapa lumiukkokuosilla, pörröpaitoja, joulupaitoja, joulupaitoja, paljon joulupaitoja, oloasuja, pyjamia [valtavasti], pörrösukkia, joulusukkia, kylpytakkeja, aamutakkeja, tossuja, tossuja ja tossuja, tonttulakkeja äänen kanssa, "hiuspantoja" joissa poron sarvet, pupun korvat tms [aikuisillakin ihmisillä saattaa olla kaupungilla nuin vain, mutta ok, ehkä vähän harvinaisempaa] joulupinssejä ja rintaneuloja ja joulukuusenkoristeita omalla nimellä ja what ever. Täällä käy paljon kaupaksi sellainen joulukrääsä, mitä luulen, että Suomessa ei menestyisi.

Jos sinulla on tenav[i]a niin voit ostaa puolisollesi tällaisen joululahjan ;)

Soap and hot water bottles. Ja niitähän riittää.

Peltipurkkeja löytyy joka lähtöön: Yleensä niissä on keksejä. Lisäksi on tämä Walkersin koirateema ja tietty jouluiset rintaneulat!

Vähän rakeinen kuva ku kiireesti salaa kassajonossa kauempaa nappasin. Tämä pömppömaha pilkisti niin veikeästi erään mainoksen takaa ja herralla oli käsissään niin brittiläisiä tuotteita, etten malttanut olla ottamata kuvaa. Vähän epätarkka kuva, joten minä suomennan: oikealla nuita pötkylöitä joita myydään tyyliin 12kpl pakkauksissa. En oikein tiedä mitä ne on, mutta sen näköisiä ja kokoisia, kuin wc-paperirulla ois koristeltu. En tiedä onko ne koristeita vai laitetaanko sinne sisään jotain yllätyksiä. Ei ku nyt muistankin nähneeni, että siellä sisällä on jo valmiiksi jotain "yllätyksiä", näin olikin. Kädessä herralla on myös Pöllörintaneula [varmaan osti vaimolleen] ja pari joulu"pantaa" - toisessa sojottaa joulukuuset pojojojoingin päässä ja aivan kuin toisissa olisi joku eläin.

Kuorrutettuja pipareita löytyy joka lähtöön. Tässä olis hyvää idistä myös Suomeen! Kivoja pikku joulumuistamisia. Oikeanpuoleisen annan naapurilleni. Ylempi kuva John Lewisiltä ja alempi Southamptonin saksalaisilta joulumarkkinoilta.

Osta sitä, osta tätä. Kuusta älä kasvattamatta jätä. Hei ihanaa ku oon ensi joulun Suomessa ja saan postata vain rauhallisia, tunnelmallisia, idyllisiä joulukuvia. Nyt on tämä raportointivaihe niin vahvasti päällä, mutta pitäähän teidän saada tietää, minkälaista täällä on.

Lupasin jollekin ottaa joskus kuvia John Lewisin joulujutuista, ja viime viikolla sitten kuvasin vähän [pikaisesti puhelimella], mutta voisin laittaa ne omaan postaukseen niin tästä ei tule niin ylipitkä.

Mulla ei oo joulustresssiä. Ei nyt eikä yleensäkään. Joulu on niin mukava asia, että yritän tehdä kaikki niin sanotut hästäämiset aina hyvissä ajoin, että ei tarvis olla paha mieli kesken kaiken. Mutta oon oikeesti kirjoittanut joku joulu tai kaks niitä kortteja ranne jäykkänä vielä viimeisenä mahdollisena postituspäivänä. Joskus voi olla stressiä siitä, että tavointanko tänä jouluna sen joulutunnelman. Hassu stressi, mutta lapsena se joulutunnelma tuli aivan luonnostaan. On onneksi joulun tunnelma hiipinyt sisään joka joulu ja nytkin on jo alkanut jouluun laskeutuminen ja joulufiilistä on tullut monista pienistä asioista: ne kannattaa huomata ja kerätä talteen.

Our Wonderful Christmas Tree

Tuossa se tuikkii, se meidän joulupuu. Meinasin sanoa, että kuusi, mutta jukkapalmuhan se on. Sillain mukava, kun saksalaiset naapurimme lennähtävät christmas holidayn ajaksi kotikonnuileen, että me saimme heidän palmunsa valoineen joulun yli hoitoon. Otin sen ison pörröisen punaisen kimaltavan joulunauhan vaivihkaa pois ja laitoin omia kevyenkevyitä, ohuenotuita ikea-koristeita tilalle. Kyllä nyt kelpaa! Tuli niin hyvä mieli! Sanoin naapurille, että "It is win-win situation, you know?" Yes, she knew ;) Hänellä uskollinen palmun hoitaja, minulla upea joulupuu. Siinä se kimmeltää. Ja oikeastaanhan tässä ollaan aika alkuperäisen äärellä, sillä ymmärtääkseni Betlehemissä on palmuja. Eli onko meillä siis loppujen lopuksi parempi joulupuu kuin teillä? Eikö ei niin vertaillakkaan, tietenkään. Täällä päin on muuten kätevät nuo jouluvalot, kun virta tulee patterista, eikä valojen sijaintia tarvitse miettiä pistokkeen sijainnin perusteella tai ehostaa huomaamattomilla jatkojohtoviritelmillä.

Nämä rittiläisethän on joulukortti-ihmisiä, joululahja-ihmisiä, joulupaketin pikkukortti-ihmisiä, rusetti- ja naru-ihmisiä ja kertakaikkiaan jouluihmisiä. Lahjojen käärepaperia ostettiin kassitolkulla jo lokakuussa ja nyt ostetaan kassitolkulla lahjoja. Tänne on tosiaan ilmaantunut yksi pieni kauppakin ihan asiasta tehen joulurekvisiittaa myymään. Tarjolla on joulukortteja, joulupaperia [sekä rullissa että yksittäisarkkeina], joulurusetteja, joulunaruja, jouluteippejä, joulupinssejä, joulusukkia, joululahjakasseja, jouluvaloja, joululahjoja [pientä krääsää], joulukoristeita, joulusuklaata, ja ihan mitä vain keksit ja sen eteen vain sujautat joulu-sanan. Siellä riittää asiakkaita ja huom. maksuna käy vain käteinen. Mulla jäi ne hienot pinssit ostamatta tästä syystä.

Jouluhan se tulla jolkotti mulle vähän etuajassa tällä viikolla, kun löysin nuottiapajat paikallisesta second hand musiikki-kaupasta. Kahlasin nuotteja läpi tuntikausia. Vaihdoin välillä jalkaa ja suoristin ryhtiä ja jatkoin. Löysin vaikka mitä, eikä ne olleet lainkaan hinnalla pilattuja. Pianonuotteja ja viulunuotteja ja piano- ja viulunuotteja ja trioja ja kvartetteja ja kantaatteja ja christmas carolseja ja meidän häämarssin nuotit ja muutaman joulu-lp-levyn. Tänään kävin vielä hakemassa pikkusiskolle pianonuotteja: hän halusi vain Chopinia ja Mozartia ja mulla jotenkin säälitti Bach niin laitoin extrana yhden preludi-opuksen [innostuin ehkä vähän sen postipaketin teippailussa :P Toivottavasti sen saa auki]. Siis saahan sitä olla lempisäveltäjiä [hassua, että samassa iässä nämä samat herrat olivat minunkin lempisäveltäjiä ja ensinnä mainittu edelleen pitää kärkipaikkoja], että ei siinä mitään, mutta isosiskolla on vähän lupa ohjailla ja Bachillahan on varsin veikeitä pianoteoksia [vai uruilleko ne on alunperin]. Mutta olihan se aika hengästyttävää! Voi olla parempi, että tästä ei nyt puhuta sen kummemmin kuoron- tai orkesterinjohtajille, koska siellä on niin järkyttävän paljon bartituureja ja esim. jos oli joku teos, missä on monta eri instrumenttia tai useampi stemma samalle instrumentille niin sieltähän löytyi bartituuri JA kaikki stemmanuotit hyvässä ojennuksessa. Siellä olis ollut mun alttoviulunsoitonopettajaystävällekin nuotteja. Ja siellä olis ollut 1/16-viulu. Se on vielä hautumassa, että saisinko sen joululahjaksi. Vaikka sain jo nuo nuotit ja tänään kävin ihan vähän TK-Maxxissa. Mutta en ole nähnyt koskaan missään myynnissä 1/16-viulua, oletko sinä? Eli voiko sitä jättää sinne nuin vain? Jos ei enää koskaan tule toista vastaan. Se oli £40 [+kotelo ja rispaantunut jousi], mutta kysyin onko se viimeinen hinta ja myyjä sanoi, että saan tarjota. Paha paha... [Sillä hinnalla sais monta kuitunäkkäripakettia ikeasta.]

Oxfamista. Musiikkikauppa toimii lahjoitusten perusteella [http://www.oxfam.org.uk/]. Täällä on paljon hyväntekeväisyyskauppoja. Otin pikkusiskolle kuvia nuista pianonuoteista, että mitä saisi olla. Voin joskus laittaa kuvaa, mitä ostin itselle.

Niin. Christmas Carolseja yritimme etsiä S:n kanssa netistä yksi ilta [kun harmillisesti missasin Lontoon Westminster Abbeyn Christmas Carolsit]. Heikonlaisesti niitä oli Southamptonissa, mutta sitten löysimme lopulta yhden, joka vaikutti kaikista vaihtoehdoista lupaavimmalta ja päätimme mennä yhdessä sinne. S sitten lopulta estyi ja J lupautui tulemaan kanssani. Ilta oli .  .  .  .  mielenkiintoinen. Kuninkaallinen puhallinorkesteri soitti enemmän ja vähemmän jouluisia kappaleita ja meteli oli v a l t a v a . J puhallinmusiikin ystävänä tykkäsi ihan, mutta minä olin helpottunut, kun parin tunnin tärykalvojen herkistelyn jälkeen pääsin pois. Olihan se hieman koominen ilta ;) Ensinnäkin kun kävelimme kohti Guild Hallia, niin sinne näytti suuntaavaan enimmäkseen 70-80v pariskuntia siististi pukeutuneina käsikynkässä. No, ei arkailtu vaan astelimme peremmälle, vaikka selvästi edustimme ikäryhmämme vähemmistöä. Orkesteri soitteli kaikenlaista, myös jouluisia kappaleita tai ainakin hämyisesti muistuttavia versioita niistä. Molemmat kapellimestarit olivat supliikkimiehiä ja vitsailivat kovasti. Erään kappaleen aikana areenalle astui joulupukki ja siinä oli sitten pieni show'n poikanen. Loppujen lopuksi pukilla taisi olla hieman ylensyönnistä johtuvia ilmavaivoja ja brittirouvat kikattaa hytkyivät tuoleillaan. Mulle ei yhtään iskenyt se esitys [j:lle 8+], mutta se kaikki oli koomista, joten plussan puolelle jäätiin. Muutamat yhteislaulut olivat tosi kauniita ja kyllä nämä ihmiset osaavat laulaa! Meitä oli varmaan 500 ja hienosti kajahti orkesterin säestyksellä. Itse olin kuulijan paikalla, kun ei ollut sanoja [kun ei ostettu ohjelmaa]. Tilaisuus oli Britannian merivoimien hyväksi ja siellä myytiin rekvisiittaa väliajalla. Mekin ostimme pari Britannian lippua muistoksi.

[kuvat lisäsin lauantaina]

PS. Kesken tämän postauksen kirjoittamisen flat kolmosen kyttääjäkaksikko sykähti ikkunalle, kun oli sen verran elämätä tuolla kadulla. Kuten aiemmin mainittu, tässä ihan vieressä on täysi elämä iltaisin ti-la ja nyt siellä oli jotain käsikähmää ja ilmeisesti yksi hieman sekavampi kaveri, jota pitelivät paikoillaan maassa. Äkkiä siinä oli 4 kävelypartioita [8 poliisia] ja kolme maijaa ja yksi farkkupoliisiauto. Poimivat tämän yhden raukan kyytiin ja sitten olikin jo seuraava nujakka käynnissä ja selvittivät sitä siinä tunnin verran. Ei tässä ole kyllä koko syksyn aikana [meidän nähden] ollut mitään pahempaa häiriötä, ellei tätä lasketa. Näillä taisi olla vähän joulumieli kadoksissa :P Toivotaan, että se vielä löytyisi.

PPS. Joulu se tulla jolkottaa: Naapuri on ollut hiljaa eikä palohälytyksiä ole ollut ainakaan viikkoon!

"We can hardly stand the wait, please Christmas don't be late!"

Nice Weekend

Siinähän olikin monipuolinen viikonloppu. Perjantai-illan otimme oikein rennosti [jos ei sitten lasketa palohälytystä, joka tuli taas alkuyöstä erittäin makean unen katkaisten ja nollakeli-ilmaan puoleksi tunniksi pukaten] J:n koulutöiden helpottumisen kunniaksi [nyt ei ole enää mitään pakollista palautusta ennen joulua], lauantaina kävimme paikallisbussilla Winchesterin joulumarkkinoilla ja sieltä saimme autokyydin Thachamiin suomalaisten luo virkistäytymään ja yökylään. Sunnuntaina kävimme vielä yhdessä Thachamilaisten ja yhden Portsmouthilaisen kanssa Farehamissa suomalaisten kauneimmissa joululauluissa. Su näimme myös toisia suomalaisia kavereitamme Thachamissa. Eli ei ollenkaan hassumpi viikonloppu! Saimme siitä positiivista energiaa tähän viikkoon. Thanks!

Kyllä näitä kirkkoja ja linnoja riittää! Winchester. Päivämme alkoi niin aurinkoisena, että piti aurinkolasit kaivaa laukusta.

Hienoa kirkkoa, tunnelmallista ravintolaa sekä upea maasturi ;)

Katutaidetta hiekasta sekä saksalaisia jäätäviä hodarinakkeja. Uhh!

Vaatekauppa Winchesterin tyyliin. Tunnelmallista, eikö?

Toisen kaupan näyteikkuna ja edellisen kaupan yläkerran portaisto.

Ja jälleen: ihkuihana lattia! :*

Oltiin niin onnekkaita ja onnellisia, kun satuttiin paikalle greivin aikaan. Paikallinen puhallinorkesteri [sis. 20-30 reipasta 7.-8.-luokkalaista] soitti upeasti joululauluja. Met niin nautittiin! Puhallinmusiikki on baritoninsoittaja-J:n lempimusaa ja vaimokin tykkää.

Piti ottaa kuva, ku oli niin suomalaisen näköinen kauppa ja lisäksi hauska tuo kenkäkierrätys!

Iltapäivän hämärtyessä jouluvalot tuikkivat edukseen.

Winchesterin joulumarkkinoiden päähuudeilta. Jännä, että täällä on näitä saksalaisia joulumarkkinoita [Southamptonissakin]. Eiköhän britit keksis jotain itsekin? Ostin höpöhöpöherkkua eli Fudge Saucea, joka on makeansuolaista herkkua brittiläisittäin voileipäkeksien päälle.

Christmas Market

Christmas atmosphere

 Thachamista. Perinteistä enkkulaista "omakotitalo"aluetta. Talot ovat usein kiinni toisissaan tai erotettuna autotallilla. Pihat ovat aika pieniä. Tässä suomalaisperheessä oli kaksi ihanaa, pirtsakkaa prinsessaa! ^_^

Fareham / Kauneimmat joululaulut. Luterilaisella kirkolla ei ole omaa kirkkoa Farehamissa, joten lainasimme hieman katolilaisilta. Paikalla oli kourallinen porukkaa, niin suomalaisia kuin englantilaisiakin. Joululaulut etenivät raamatunluvun lomassa ja olivat yllättävän hartaita kaikki. Oli mukava vähän pysähtyä joulun oleellisen sanoman äärelle. Säestys oli uruilla, viululla ja trumpetilla.

Bussia odotellessa checkasimme Farehamin keskustaa P / Portsmouth kanssa. J tuumas, että tämähän on kuin Rollon Rovakadulta: niimpä onkin! Terkkuja Rolloon!

Bussin odottelu ja nälkä kohtasivat ja suuntasimme paikalliseen pubiin iltaruualle P:n kanssa. Olisimme ensin menneet pitsalle, mutta kaikki pitseriat olivat take away eli istumapaikkoja ei ollut [perus]. Huomaa: kokolattiamatto, tottakai! Kätsä teepussi. Ja ah niin terveelliset ateriamme. P otti kananmunanuudelia, joka oli kuulemma parempaa kuin Portsmouthin pubiruuat, minä otin munaa, kinkkua ja [ranskan]perunaa: Aika pelkistetty ateria. Teimme J:n kanssa vähän vaihtareita munan ja herneen kanssa. Mun kinkku oli tosi hyvää! Kuin suomalaista joulukinkkua. J:llä oli maksa pudding kuvassa näkyvien lisukkeiden kera. Englantilaiset pubit ovat jotain suomalaisen ravintolan ja pikaravintolan väliltä: vastaavia ei taida suomessa ollakaan. Pubit tarjoavat ruokaa aamupalasta illalliseen. [Ruoka ei ole mistään terveellisimmästä päästä yleensä, joten olemme varmasti vyöryviä lihapullia, kun tulemme takaisin Suomeen.] Brittiläiset ovat yllättävän monilukuisina liikenteessä jopa sunnuntai-iltaisin. Pubeissa ja jätskibaareissa riittä asiakkaita [lapsiakin] vielä 21-22 aikaan.

"It's beginning to look a lot like Christmas"

PS. Meillä kaikilla meinasi käydä ohraisesti bussien kans, kun emme olleet [poikkeuksellisesti] varanneet paluulippuja etukäteen. P ei tullut lasketuksi sisään ensimmäiseen yrittämäänsä National Expressin bussiin, koska kuskilla ei ollut tarpeeksi vaihtorahaa, eikä hän raskinut antaa P:lle 50pennyä alea. P pääsi kuitenkin pienen odottelun jälkeen paikallisbussilla kotiin. Oli se puolet kalliimpi ja kesti kolme kertaa kauemmin, mutta hyvä palvelu ja sightseeng oli korvannut tämän tuskan ;) Me pääsimme onneksi yrittämäämme bussiin pienen ylipuhumisen jälkeen. Annettiin kuskille alea muutama kymmen pennyä ja maksettiin kaksinkertaiset hinnat lipuistamme ja J ei saanut opiskelija-alea. Ennen kaikkea olimme tyytyväisiä kun pääsimme kotiin! Kotona odotti kylmä +14°C vastaanotto, mutta lämmitimme asuntoa hieman patterilla ja puimme lämpimästi ja hyvin maistui uni.

PPS. Yövyimme vieraanvaraisessa yöpaikassamme Argosin ilmapatjalla ja hyvänä heilui. Taidamme hommata samanlaisen meillekin, joten tervetuloa yökylään! ;)

PPPS. Kävimme Winchesterissä syömässä KFC:ssä [hyi hyi, hampurilaispaikka, mutta se on halvinta kukkarolle :P] ja siellä meidän viereen istuivat kaksi 10v hurmaavaa brittipoikaa. Toinen haki ketsuppia ja paperia - molemmilla kerroilla liikaa ja katsottuaan niitä hetken vähän sillain "hups, taisi tulla otettua hieman ylimääräistä" kysyi meiltä: "Saisiko olla ketsuppia?" ja "Hei, guys, tarvitsetteko paperia?". Ne oli vaan jotenkin niin hellyyttäviä tapauksia.

PPPPS. Muistimme 97. itsenäisyyspäivän. Kiitollisuus ja kunnioitus täytti lauantaina mielen vapaasta ja itsenäisestä Suomestamme ja kaikista niistä sotilaista, lotista ja kotiinjääneistä, jotka mahdollistivat sen meille. Minun äitini isä oli yksi niistä, jotka olivat sotimassa Suomen rauhan ja itsenäisyyden puolesta ja äidin äiti kulki kävellen karjan kanssa evakkoon Kuusamosta Oulaisiin ja takaisin ja toimi myöhemmin Lotissa. Saamme olla kyllä niin kiitollisia itsenäisestä maastamme ja pitkään jatkuneesta rauhan ajasta. Alla linkki Soile Isokosken viimevuotisen itsenäisyyspäivän huippuesitykseen. Hän on yksi lempilaulajistani ja laulaa kyllä nämä laulut todella upeasti! https://www.youtube.com/watch?v=y13kVxTYWVk

Buckingham Palace + St James's Park

LONDON 2 / November
Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna kävimme pienellä la-su vklp-reissulla Lontoossa. Tapasimme ystäviä ja reuntouduimme hyvässä seurassa. Tähtäsimme la-aamuna hyvissä ajoin Buckingham Palacelle vahdinvaihtoa katsomaan. Olimme oikein tyytyväisiä, että nyt muuten saatiin hyvät paikat ja porukkaa pakkautui meidän taakse jatkuvasti lisää. Pian huomasimme kuitenkin kyltistä, että vahdinvaihto onkin puoli tuntia myöhemmin, kuin mitä olimme luulleet: no, olipahan ainakin hyvät paikat. Odottelimme sen puolituntisen ja sitten odottelimme vielä 15-minuuttisen ja totesimme, että ei voi olla vahdinvaihto näin paljon myöhässä. Pian huomasimmekin kyltin, jossa kerrottiin, että vahdinvaihto tapahtuu syksyisin joka toinen päivä. Heräsi epäilys olisiko tämä juuri se "toinen" päivä. Kun vielä huomasimme maahan tippuneen kyltin "tomorrow" niin päätimme lähteä jatkamaan matkaamme vähin äänin ja tulla toisella kerralla paremmalla onnella ;) Näimme kuitenkin lohdutuspalkinnoksi tavallisen vahdinvaihdon. Alla kuvia St James's Parkista. Englannissa on paljon ihania puistoja, joissa on ihania puita ja penkkejä. Osa kuvista "hieman" vauhdissa otettuja, kun yritin [taas] pysytellä muiden perässä.

St James's Park London

Iskälle terkkuja! On täällä paksuja puita :)

 Rakkautta on kiivetä (tai päästä miehen avustamana) puuhun ja olla pihkassa.

Ihania puita. Ihania taloja.

On niitä poroja vissiin muuallakin kuin Lapissa? Vaikka Lontoon keskustassa. Kujalan porotilalle Lontoosta terkkuja! [Sitä poron (petterin) syöntiä ei tosiaan kannate kovin rittiläisille mainostaa.]

 Tällaista jouluylläriä oli Harrodsilla lapsukaisille. Kävimme sisällä pikapikaa ja J odotti kahvilassa matkalaukkujen kanssa. Matkalaukkuja ei saanut viedä tavarataloon sisään. Ne olisi tosin voinut jättää säilöön £15 / laukku, mutta hinta oli mielestämme turhan suolainen ja lisäksi meillä oli vain puolisen tuntia aikaa ja tavaratalo suuren suuri. Pitää käydä toiste uudestaan paremmalla ajalla.

Englantilainen tonttuasu on vähän erilainen kuin meillä.

Suht koht edukas kiinalainen löytyi nälän hetkellä ja aivan suht koht maukastakin oli ;) J söi puikoilla koko aterian?

Lontoon kaduilta.