Showing posts with label Piccadilly Circus. Show all posts
Showing posts with label Piccadilly Circus. Show all posts

Saturday, 16 May 2015

London, London

Motorway-maisemaa. Bussilla on hyvä matkustaa ;)



Terveisin edellä ajava rekka.

Winchester. Busa pysähtyy aina Winkussa matkalla Southampton-London.

 Lontoon esikaupunkialuetta. Bussin ikkunasta zoomailin.


Mintuhko, ihanahko.

Kun lähestytään Lontoota niin lentokoneita menee taivaalla varmaan minuutin välein.

Mikä, minne, miksi? En tiedä, mut komioit on.

Mut tämä oli vahdinvaihdosta Buckinghamin palatsin luona. Ehdimme ajoissa tällä kertaa ;)






 Her Royal Highness! Nähtiinköhän oikeesti livenä?

Jos Lontoossa ei raski maksaa sightseeing-bussista, niin hyvät maisemat on myös ihan paikallisbussin yläkerran etuikkunapaikoiltakin. 





China Town...

...tarjosi meille hyvät takeaway-eväät (jotka on usein jopa puolet halvempia kuin paikan päällä syödessä), jotka nautiskelimme mäkin fantan kera Piccadilly Circuksella. Sopi meidän low budjettiin!

Kävimme Lontoossa siis tän viikon ma-ti ja meillä oli siellä Suomalaista, VAASALAISTA seuraa ;) Laadukasta!



West Minster Abbey 

Lepotauko. Se askelmittari pitäisi tosiaankin ottaa joskus käyttöön, niin sais tietää paljonko sitä näillä kaupunkireissuilla oikein käveleekään päivässä (tai SportsTracker, mut se kuluttaa puhelimen akkua ehkä liikaa). Jalat oli ainakin tämänkin reissun jälkeen niin nuutuneet, että muutama kilometri taisi tulla talsittua. Olkapäät tuntuivat myöskin siltä, kuin joku olisi nuijinut ne perunamuusiksi. Kiitos kassien, joita kannoin kummallakin puolella. Mutta kannoin kivun kunnialla. Muu ei oikein auttanut, sillä olisin voinut ottaa repunkin, mutta se oli punainen. Musta mekko ja punainen reppu? Nou thänks!

Sanattomaksi veti Suomi-tuliaiset! Kaikki on (jo) jaettu ja syöty. Pyyhkeetkin ois voinut kyllä syödä, kun oli niin herkullisen freesejä 8)

Majoituimme tällä kertaa Earl's Courtissa. Kiva kaupunginosa!
.
 Earl's Court Station

Hostellin vierestä. Hostellista unohtui ottaa kuva, mutta se oli valkoinen ja hieno (ulkoa päin) ja omakotitalomaisempi. Siis talot olivat (toki) kiinnikkäin toisissaan, mutta joka kohtaan oli oma, pramea sisäänkäyntinsä valkoisine pylväineen.

Otimme hostellin läheltä kaveriemme hotellia ja kiva niin, tulipa testattua jotain muutakin kuin YHAa. Meidän hostelliyöpymisissä on aina sopivasti sellainen muutaman kuukauden väli, niin kerkeän unohtaa, että olen todennut, että en enää mene hostelliin yöksi. Ja taas menin. Ja taas muistin, miksi ei pitäisi mennä. Tällä kertaa olimme mixed dormissa, eli miehiä ja naisia samassa huoneessa, mutta kivaa oli se, että päästiin samaan huoneseen (J oli etukäteen pyytänyt). Meillä oli jostakin syystä vain yksi kulkukortti, joten teimme kaiken minkä teimmekin (wc, suihku) vuorotellen. En muutenkaan tykkää jättää kamoja vahtimatta enkä puhelinta yksinään laturiin. Vaikka tässäkin huoneessa oli osalla kamat niin levällään ja omistaja ties missä, mutta minä en jätä mitään vahtimatta. Ihan vaan kaiken varalta. En jaksa sitä hajotusta, jos puhelinta ei näy missään ku palaat hampaiden pesulta.

Kävin illalla heti hostellille tultuamme suihkussa. Kävin tsekkaamassa paikan (siellä oli vain yksi suihku ja useampi huone. Yhalla on yleensä suihku ja wc per huone, jossa on min. 8 hlöä) ja eh, suihku oli muuten kuiva, mutta joku oli selvästi sinne viemärin tienoille käynyt laskemassa laulellen vesiä, sillä se oli kostea vain siitä kohtaa ja haju (!), siellä oli urean haju. Uhhh. Menin hakemaan kamat ja takaisin tultuani suihku oli varattu. Odotin 1 tai 2 henkilöä ja menin sitten. Ei haittanut jonotus niin paljon, kun haju oli häipynyt, uhh. Suihkusta kuului puhetta ja kerkesin jo ihmetellä, että oliko siellä kaksi henkilöä yhtä aikaa, mutta minua ennen ollut kaveri vain puhui hieman itsekseen. No, siellä sit kikkailin, ilman suihkusandaaleja (jotka on näissä mestoissa aika must) ja yritin, ettei kamat vahingossakaan tippuis lattialle, uhh, uhh, uhh. Lukko oli vähän heppana ja J huoneessa pikku matkan päässä, joten pyyhin vähän väliä silmiäni tsekkaakseni, ettei vahingossakaan kukaan kutsumaton vieras pyri sisään kesken kaiken. Onnellisesti siitäkin reissusta selvisin. Yksi huonetovereistamme oli italialainen noin 40v mies, joka oli asunut ko. hostellissa jo yli 10kk. Vuokrat on niin kalliita Lontoossa, että saattaa tulla jopa halvemmaksi asua hostellissa. Tämä meidän hostelli oli ainakin über-halpa. £13/yö. Yksi huonekaveri, nainen, huokaili ja voihki aikansa ennen kuin nukahti. Suurin osa ei ollut vielä paikalla, kun me aloimme nukkumaan, joten uni sai sen puoleen rauhassa tulla. Meidän huoneessa oli 6 kerrossänkyä. Romanttisesti nukuimme samassa sängyssä, mitäs se haittaa jos korkeuseroa on metri? Minä yläsängyssä ja J alasängyssä. Meinasin saada hepulin illalla, kun J kuiski alasängystä, että "älä hengitä, tämä sänky kaatuu!", ja oli tosissaan ;) hahhhaahhh!! Sänky oli oikeastikin todella kiikkana ja mua vähän hirvitti jo siinä vaiheessa, kun kiipesin sinne. Tuli fiilis kuin mammutti kiipeäisi jonnekin tulitikkutaloon ja se huojuu ja heiluu, mutta ei kuitenkaan aivan kaadu. Yritin sitten olla liikkumatta ja ennen kaikkea hengittämättä ;) Mutta nyt lupaan: seuraava kerta, kun nukumme jossakin, meillä on sama huone. Yhteinen huone. Siis OMA yhteinen huone. Tämä viimekertainen oli jo askel eteenpäin, sama huone. Seuraavalla kerralla voisi vielä koittaa huolehtia, että siellä ei olisi meidän lisäksi 10 muutakin.

No mutta! Hyde Park oli kiva paikka. Kerettiin vain osa siitä kiertää, niin kuin usein: vain pala suuresta Lontoosta, jos ei ole paljon aikaa. Vähän harmikin joskus, kun pitää kiirehtiä. Ihan rauhassa me siis täällä kävelimme ja ihan rauhassa hengitimme ja nautiskelimme Dianan puiston kukista ja muusta, mutta ollapa joskus aikaa vielä enemmän! 
A&J. Molempia täytyy kyllä kehua! A 5v käveli niin reippaasti koko ajan, eikä valittanut yhtään. Energiaa näytti riittävän ja kaveri juoksi milloin missäkin. Kyllä meillä oli ihan hyvin neljän aikuisen silmät koko ajan käytössä: check, check, check. Lontoossa ei ole kiva mennä hukkaan. Ja J (feminine) käveli myös siihen malliin, ettei meinannut kokoajan muistaakaan, että kesävauva on tulossa. Tosin se suloinen vauvamasu siitä vähän muistutteli, mutta eipä näyttänyt paljon hidastavan. Kyllä me silti istuimmekin välillä ja otimme iisisti. J:n kanssa kävimme Oxford Streetin kaupoilla sillä aikaa kuin miehet kävivät Natural History Museumissa. Oli kiva käydä mimmin kans mimmien kaupoissa ja muutamia kivoja pikku juttuja tarttuikin mukaan ^_^ Se oli hyvä diili, miesten ei tarvinnut hikoilla kaupassa ja naiset saivat kiertää kaupoissa ilman hoputusta.









Iskälle terkkuja. Onko tarpeeks leveä?

Jätskiauto oli jo lopettanut siltä päivää. Mut ihan veikee? 8)

Hyde Parkissa oli paljon penkkejä, mihin istahtaa. Tämä penkki oli tyhjä, mutta yleensä ottaen puisto oli hyvin hyvässä käytössä. Ihmisiä työpäivän jälkeen piknikillä tai muuten vain istuskelemassa, rullaluistelijoita, skoottaajia, juoksijoita ja jos jonkinnäköistä kikkailijaa. Jotkut tekivät läppärillä töitä kahvilan terassilla veden ääressä. Ilta-aurinko paistoi kauniisti, kun kävelimme siellä. Uskon, että ei välttämättä ahdista (ja eihän se ahdistus nyt mikään lähtökohta tokikaan olekaan) asua Lontoon ytimessä, jos lähellä on näin kiva hengähdyspaikka. Eihän se ihan todellista todellista luontoa voita, mutta varmasti aivan riittävä monelle kaupunkilaissielulle. Aiemmin päivällä näimme täällä puistossa niin ratsupoliiseja kuin ilmeisesti ihan tavis ratsastajiakin. Heille oli oma hiekoitettu tiensä kävelytien vieressä. Etkö sinäkin ottaisi Lontoon keskustasta jonkun muutaman miltsin yksiön ja kävisi töiden jälkeen vähän Hyde Parkissa iltaratsastuksella? :) Meillä ihmisillä nämä elämäntilanteet on niin monet.

Harrodsilta terkkuja. Pikkusiivun kerkesimme katsastaa. Kyllä se on vähän eri kuin Suomen kaupat. J katseli meille £15000 puutarhapatsasta...

...Minä olin vaatimattomampi ja ostin muutaman kohtuuhintaisen suklaarasian tuliaisiksi.

Tämän ostin J:lle etukäteisjoululahjaksi.

Ja tää (etummainen) ostettiin mulle kauppakassiksi. Kotimatkalla otimme vielä bussin ikkunasta vähän videoa Londonista. Ompahan vanhana sitten mitä katella ja on ne kivoja sightseeingejä sellaisellekin näyttää, joka ei ole Londonissa vielä käynyt. Hauska varmaan sitten joskus mennä Suomesta käsin Lontooseen vaikka minilomalle. Eri tavalla tuttu kaupunki nyt, mutta paljon on vielä koluttavaa. Luulen, että ei kuitenkaan aivan lähivuosien matkustuslistalla ole. Eli oliko se nyt hyvästi Lontoo ja nähdään sitten, kun taas nähdään? Se saattoi olla tämän kauden viimeinen Lontoon keikka. L on tulossa meitä moikkaileen kesäkuussa, niin pahassa tapauksessa hän saa mut houkuteltua London Design Museumiin, jossa en ole aikeistani huolimatta vielä käynyt. Nähtäväksi jää!

Tuesday, 13 January 2015

London

Tämä postaus myös viime viikonlopulta. Ihana, tunnelmallinen, miesten vaatekauppa lähellä British Museumia. Viihdyimme siellä P:n kanssa. Jostakin syystä J ja S eivät olleet kiinnostuneet. Siellä oli ihania tweedvillakankaisia miesten pikkutakkeja ja villaliivejä ja hattuja  (pappalätsiä), oikein sinanpinkeltaisia ja viininpunaisia vakosamettihousuja ja ties mitä! Naisillekin siellä oli ainakin laukkuja ja takkeja. Meinasin jo aivan vaipua romanttisiin haaveisiin ja näin jo mielessäni J:n hakkaamassa halkoja villaliivi päällä - kunnes näin hänet viittoilemassa ovella: "Tätä tietä, tätä tietä!". Ja villaliivi jäi kauppaan.
Ihana sivukuja

Kerrassaan herkullisia pastellinsävyisiä taloja!

Tämän kuvan myötä Lealle terkkuja! Jos oikein siristät silmiä niin näet cup cakeja eli kuppikakkuja eli kuorrutettuja muffinsseja oikealla kuvassa. En viitsinyt mennä lähemmäs kuvaamaan, kun siinä oli asiakas. Taustalla poliisit varmistelee, ettei kukaan tule ryöstämään cup cakeja sokerinhimossaan.

Oltiin Yha Thamesidella yötä [halvista halvin hostelli Merimieskirkon lähellä]. Aamulla hihkaisin P:lle, että ei ole totta! Nyt se on viimeistäänkin todistettu, että Englannissa ikkunat vetää ja on kylmät - täällä on kinkkua! Ajattelin, että näin on nyt päässyt käymään, että joku säilytteli verhon takana ikkunan luona jääkaappitavaroitaan. Ihan hyvä idea, vielä ajattelin, kunnes P tökkäsi "kinkkua" ja totesi sen leiväksi. Mutta kyllä se ihan tosi näytti aivan kinkulta!

Ensimmäisen kerran näin koivun täällä! Onko tämä joku albino-versio? Koivu on kyllä hieno puu. Hyvä Suomi!

Su-aamuna teimme pienen kävelyn Thames-joen varrella. Kaunis aamuaurinko lämmitti muuten viileässä ja tuulisessa säässä. Törmäsimme parkour-joukkueeseen, jolla oli harjoitukset siinä rannassa eräässä puistossa ja seurasimme hetken heidän harjoituksiaan. Siinä oli kahdenlaisia parkouraajia: notkeita ja vähemmän notkeita. Enimmäkseen notkeita.

Näitä puukuvia on ollut tässä blogissa ja on, kuten kuvasta näkyy ja tulee olemaan. Tykkään niin kovaa tällaisista asetelmista!

Patsasposeeraus

Thames-joki kiemurtelee ympäri Lontoota ja sen varrella on monia kuuluisia nähtävyyksiä. Jos ei ole sumuinen sää niin ainakin Heathrow'n lentoasemalle laskeuduttaessa se näkyy kiemuraisena yläilmoista käsin. Näimme sen silloin Englantiin tullessamme.



Tästä kuvasta tykkään. Puusta roikkuvat pallukat eivät ole puuhelmiä vaan kastanjoita.

Sunnuntai-illan näkymä Westminsterin metropysäkiltä kadulle noustessa. Taustalla Parlamenttitalo.


Samasta kohdasta. Taustalla Westminster Abbey. Se kirkko, jossa Kate ja William on vihitty ja jossa kävimme silloin ensimmäisellä Enkku-viikollamme iltaurkukonsertissa.

Tämä Big Benin yhteydessä oleva rakennus on Palace of Westminster. Katsoin googlesta niin on kyllä hienon näköinen sisältäkin. Ja olen nähnyt jotain heidän istuntojaankin. Osassa niissä on kyllä jylhän vanhanaikainen meininki! Jos en nyt aivan väärin ole ymmärtänyt niin tämä on siis myös House of Parliament ja täällä kokoontuvat Britannian ylä- ja alahuoneet.

The Big Ben iltavalaistuksessaan.

London Eye and Westminster Bridge

 London Eye-selfie ;) Tuuli ja satoi, joten huput olivat aivan 10+.


Pyöriä voi vuokrata maksusta. Vuokra oli aika kallis - ellen aivan väärin muista niin luokkaa £20 / 3h eli asioille ei välttämättä kannata lähteä pyörällä, mutta nähtävyyksien katseluun kiva! Toivottavasti keretään testata.




Ja taas ihana sivukuja.

Vielä yhdellä kadulla oli jouluvalot. Oxford streetillä ei enää ollut. Ehkä otan jo pikkuhiljaa joulukortit pois seinältä ja laitan kunto-ohjelmat ja ruokapäiväkirjat tilalle.



Sunnuntaina 11.1. ihmisiä oli kokoontunut suurilukuisesti Trafalgar squarelle osoittamaan solidaarisuuttaan Ranskassa 7.1. Charlie Hebdo-lehteä vastaan tehdyn terrori-iskun uhreille ja heidän läheisilleen ja luulisin - myös sananvapaudelle. Isku oli kyllä järkyttävä teko. En missään nimessä hyväksy tekoa, mutta en kyllä täysin allekirjoita myöskään lehden satiirisia pilapiirroksia. 

Iltapalahuudit. Piccadillyn seuduilla.

Olimme sunnuntai-iltana aika isolla porukalla liikenteessä. Jotkut suuntasivat vielä illan päätteeksi tunnelmalliseen kahvilaan, perusjengi eli S, P, J ja mä suuntasimme China Towniin. Luin jostakin, että Lontoo on kaupunki, johon ei koskaan kyllästy ja jos kyllästyt niin olet kyllästynyt koko elämään. Anyway Lontoo on täynnä aivan kuin pikku kaupunkeja, kuten China Town ja niiden tutustumiseen saisi varmasti kulumaan yhden elämän. Jos haluat oikein pikakatsauksen näkemisen tai kokemisen arvoisista asioista Lontoossa, niin klikkaapa tästä. Siinä oli itsellenikin ihan hyvä katsaus ja nimeltä mainittuna muutamia paikkoja, joissa olen ajatellut käydä, mutta joiden nimiä en ole muistanut. Muutaman niistä mainitakseni: Camden Town ja Notting Hill. Artikkelia vapaasti muistellakseni Lontoo on myös melkoinen kansojen sulatusuuni eli monen väristä ja kokoista ja näköistä ihmistä löytyy: tavallisia, ei niin tavallisia, kodittomia ja kuuluisuuksia. Lontooseen voit tulla nauttimaan puistoista, museoista, musiikista, kulttuurista, shoppailusta, taiteesta, eläintarhasta - whatever. Koskaan et voi olla varma säästä, mutta se ei ole mikään juttu: otat vain sateenvarjon tai vedenpitävän takin mukaan ja annat Lontoon viedä!

Hiveleekö kynityt lintuset ravintolan ikkunassa suomalaisen silmää?

Monenlaista evästä oli tarjolla!

China Towniin pitää vielä palata uudestaan. Suosittelen käymään!

China Townista Piccadilly Circukselle päin kävellessämme yhtäkkiä herkullinen suklaan tuoksu tavoitti hajuaistimme ja kas, siinä olikin kokonainen tavaratalo [tai iiiiiiso iso kauppa] täynnä m&m-tuotteita. Ei käyty ;) Ehkä toiste, ehkä ei.

Tämä ravintola myi enkkulaisittain fish and chipsiä. Piti ottaa kuva kun oli niin hauska nimi.

Piccadilly Circukselta jatkoimme [metrolla] yhden vaihdon kautta Victorialle, josta jatkoimme National Expressillä kotio, jos niinku näin pohojalaasittain sanottais ;) Vaasassa pohojalaasesta murteesta saa kyllä oikein kielikylvyn, joskaan itse vaasalaiset ei sitä puhu vaan vieruspaikkakuntalaiset. Jotta ei muuta kuin laitetahan veret kiehumahan ja aletaan enkkulaisittain teelle!

PS. Nyt olis Norwegianilla vielä halpoja lentoja tarjolla kevääksi. Äkkiä varaamaan!

PPS. Asiasta kukkaruukkuun: Nämä brittien sänkykoot on vieläkin hieman mysteeri minulle enkä välillä ota selvää kumpi lakanoista on isompi, king size vai double. King Size periaatteessa, mutta sitten kuitenkin yhdessä kaupassa double oli isompi. Parempi vain katsoa mitat ja ottaa lähimmäs osuva ;) Meilläkin lakanat vähän pyörii sängyssä vaikka kuinka yritin ostaa oikean kokoiset. Sänky on muistaakseni 135cm x 190cm. Vähän lisää brittiläisistä sängyistä alá IKEA täältä [click].