Shoe Shopping

Kenkäostoksilla.

Brittiläiset kenkäkaupat on erikoisia. Tänä viikonloppuna oli perinteinen Black Friday [and Saturday and Sunday and even Monday - depends on shop] eli joulunalusalet, ja Souhtamptonissakin oli useassa liikkeessä alet. J tiesi tästä, muttei ollut kertonut minulle [?Mies! Mitä tämä on?], joten tiesin tästä vasta eilen ja tänään menin sitten metsästämään talvisaappaita. Edelliset, erittäin mieluisat [mustat] kulutin loppuun ja jätin Suomeen [en heittänyt vielä pois... pelastan niistä ehkä vähän matskuja, niissä oli hyvää mustaa nahkaa, joka joskus saattaa jopa olla vielä jonkin sortin pussukka mun käsilaukussa tai parhaimmillaan itse käsilaukku, jos ompelukone kestää] ja täältä on ollut tarkoitus katsoa uudet. Ensin ajattelin joulun jälkeisiä aleja, mutta kun nyt ihan merkkiliikkeissäkin oli jopa -40% ja kaikkia kokoja vielä jäljellä niin tein "pikku" [6h] rundin. Olisin niin ostanut ne yhdet Timberlandin saappaat, mutta kun ei natsannut täydellisesti niin ei natsannut, harmi! Ne oli herkkua luonnollista ruskeaa nahkaa. Joku niissä tökki, ja yhtenä osana väri: ei osaa pitää ruskeita kun pitänyt mustia iät ja ajat. Mustat on vaan niin käyttikset ja joka menoon sopivat.

Niin niistä kenkäkaupoista. Saimme niihin kosketusta jo aiemmin syksyllä, kun [nimenomaan] metsästimme kenkiä J:lle useampana päivänä, useammasta liikkeestä [syy ei ollut se, etteikö hienoja kenkiä olisi löytynyt - niitä oli todella paljon! mikään vain ei ollut herran jalkaan sopiva] ja nyt minä lisää.

Mulla oli hyvä kuva otettunna J:n kenkäreisulta, mutta se on nyt kadonnut jonnekin bittiavaruuteen. Siinä oli vanhat kengät ja muutamat uudet vieressä ja eron [öh] huomasi. Nämä J lopulta kelpuutti ja hyvänä ovat heiluneet.

Haa! Löysin sen kuvan sittenkin! Etsi kuvasta vanhat kengät.

Peilin kautta otettu ja vähän epätarkkakin kuva, mutta tässä yhdet kivat saappaat, joita en ostanut [heh]. Taustalla näkyy, miten kengät on täällä usein esillä.

1. Palvelun taso vaihtelee aivan huimasti. Parhaimmillaan tilanne oli se, että pienehkössä [niin kuin suurin osa on - tiloiltaan ainakin] liikkeessä oli 5 myyjää ja 10 asiakasta: 4 myyjää nojailee kassaan [nuoria tyttöjä] ja juttelee keskenään ja yksi lajittelee ale-kenkiä hyllyyn. Liikkeessä on noin 10 asiakasta ja yhtäkään ei palvella. Uskomatonta, mutta totta. Ja tämä liike ei ollut ainoa, josta hetken tutkastelun jälkeen saimme lähteä ilman, että meiltä olisi kysytty "Miten voin auttaa / Mitä kokoa tarvitsette". Ihan ilman mitään jaottelua myyjät jättivät asiakkaat [suomalaisesta näkökulmasta katsottuna] palvelematta. Myyjä saattaa siis ihan "hengailla" oviaukon tuntumassa ja katsella ulos liikkeestä, kuitenkin ehkä [ei vltmt] moikkaa kun asiakas tulee sisään. Toisissa liikkeissä taas kyllä tulevat heti palvelemaan.

2. Monetkaan kenkäliikkeet eivät myy kenkienhoitotarvikkeita tai ainakaan irtopohjallisia. Aika jännä. Eli jos koko oli väärä, niin myyjä vain sanoi "ompa harmi". J:n kenkiä etsiessä kävimme varmaankin noin kymmenessä liikkeessä ja yhdestä niissä sai kokeilla pohjallissilla. Kaikissa emme kysyneet, mutta ei niitä ainakaan näkyvillä ollut. Yhdessä (John Lewis - vrt Stockman mutta isompi) oli pohjallisia myytävänä, mutta niitä ei saanut kokeilla kenkään - tai olisi saanut, jos olisi ostanut ne ensin. Miettikää miten pieni kuluerä isolle tavaratalolle olisi ottaa käyttöön kutakin kokoa yhdet testerit, mutta kun ei jostakin syystä voi niin siinä voidaan menettää monet satojen eurojen / puntien kenkäostokset sivu suun. 

3. Epäkäytännöllisyys. Kenkäliikkeissä on esillä kutakin kenkää vain yksi kappale - se näyttelyversio. Jos haluat sovittaa jotakin kenkää, niin sinun tulee pyytää myyjältä kengät sovitukseen. Riippuen liikkeestä ja sen koosta myyjä hakee kengät itse varastosta tai pyytää suullisesti tai puhelimella toista myyjää tuomaan kengät. Sitten myyjä jää seisomaan viereesi ja odottaa, miltä kengät tuntuvat. Ystävällistä, että on valmis tuomaan heti uutta kokoa, mutta hieman hidasta [varsinkin näin ruuhkapäivinä], kun jokainen kenkäpari jota haluat sovittaa pitää tuoda erikseen sinulle ja hieman epämukavaa, kun et saa rauhassa testailla eri malleja ja kokoja. Kieltämättä välillä meinaa jäädä pari jos toinenkin sovittamatta, vaikka olen kyllä aika säälimättä pyytänyt tuomaan eri kenkiä ja kokoja [enkkulaisittain jotkut pahoittelevat, kun myyjä joutuu hakemaan uusia kokoja ja myyjä on tietty ihan "No problem!". Asiaan kuuluu myös kiitellä paljon, kun myyjä tuo kenkiä]. Myyjä odottaa vieressä ja vie kengät pois sovituksen päätyttyä. Mutta näillä mennään! Joissakin liikkeissä esim. alekengät ovat kaikkine kokoineen esillä, toisissa taas ei. Tänään käymissäni liikkeissä noin puolessa myyjä tuli heti palvelemaan.

Neljäs juttu on se, että myyjät ovat useimmiten todella nuoria ja heidän tehtävänään näyttää olevan hakea kengät ja kysyä miltä ne tuntuu. Kengän materiaalista tai ominaisuuksista en ole kuullut heidän hueastelevan.

Eli asioiminen brittiläisessä kenkäkaupassa oli ainakin meille alkuun vähän ihmetystä aiheuttava elämys. Näissä reissuissa positiivista on se, että valikoimia löytyy! [ei niin paljoa välttämättä kuitenkaan, että saappaita löytäisit, mutta yritetään nyt jotain positiivista tästä asiasta löytää ;) En uskalla lähteä Lontoon kenkäkaupoille, kun siellä saattaa saappaat maksaa hyvinkin vaikka £900.] Kenkiä kun on vain yksi kenkä / malli / väri esillä niin niitä mahtuu oikeasti pieneen liikkeeseen varmaan jopa satoja? No, ainakin sata ;)

PS. Koko 5=37,5 ja koko 6=39. Mulla on se kolmiysi ja tuntuu kyllä melkein nelikymppiseltä. Onkohan se?

PS2. Löysin seuraavana päivänä postireissun yhteydessä sattumalta aivan ihkuihanat Clarksin kengät! Oon nyt kävellyt niillä pari kertaa ja jalat on aivan rakkuloilla, mutta ne on nahkakengät ja kyl ne siitä vähän käytössä löystyy. Nämä ovat nyt saappaiden korvike, kun en niitä suuretsinnöistä huolimatta löytänyt. Koko 5,5 ja lukee 39. Eri merkeillä menee koot erilain, joten en pysy perässä, joten parasta vain aina testata ainakin kolmet kengät eriä kokoa vitosen ja kutosen huitteilta. [Jälkeenpäin löysin yhden liikkeen, jossa oli paritkin, mitkä oisin melkeinpä kelpuuttanut. Hinta oli vain suolainen £300.]

:*

PPS. Kiusasin itseäni GAPin lastenosastolla, jossa kaikki (!) oli -40%. Antakaa mun kaikki kestää! Oli niin ihania vaatteita, että tällaisena suurperheellisenä oli suuri kiusaus ostaa kassillinen. Tämä oli mun ensikosketus tähän kauppaan / merkkiin ja tykkäsin kyllä sen lasten vaatteista! En laadusta tiedä, mutta mielikuva ja ensivaikutelma oli hyvä. Yllättävän halpa kauppa oli. Ehkä jopa vrt Lindex.

PPPS. Kävin tänään saksalaisen naapurini kanssa aamukävelyllä [jo 8:30!] ja hän näytti minulle ihanan reitin erään puiston ympäri. Ilma oli viileä [+8ºC, mutta kostea] ja puisto hieman sumuisa. Paljon koiran ulkoiluttajia,  isoja kauniita puita ja muutama joutsen [ovat täällä kesympiä]. Puhelin unohtui kotiin, joten kuvia ei ole nyt näyttää, mutta menen sinne kyllä toistekin ja otan kuvia! Oli kyllä virkistävä alku päivälle [joka sitten freesisti jatkuikin ostoskeskuksessa.]. Juttelimme hieman aksenteista ja vähän siitäkin, mistä minä tunnistan hänen englantinsa saksalaiseksi ja hän minun suomalaiseksi. Sain noottia sanan "much" lausumisesta: lausun sen liikaa "mats", vaikka oikeesti osaan lausua sen kyllä oikein oikein machistikin ;) Naapuri puolestaan ei osaa kunnolla sanoa th-yhdistelmää -kuulemma kieli menee liian solmuun- eli thing, something, Southampton yms taipuvat hänen suussaan "tsing, samsing, Sausampton". Much-sanan hän lausuu mun matsin ja enkun machin väliltä saksalaisittain matsch eli siinä tuli tasapeli kun ei kumpikaan lausunu täysin oikein ;) Mutta mielenkiintoista vertailua! Tällaista palautetta olis kiva saada useamminkin. Katsottiin juuri eilen joku politiikka-keskustelu Yleltä Suomen taloustilanteesta ja siellä kuului niin kivasti suomenenkkua ja ruotsinenkkua ja vaikka mitä. Taannoin soitin S:lle ja taustalta kuului saksan kuuloista puhetta ja kysyin, että puhuuko siellä joku saksaa: Ei puhunut vaan saksalainen puhui enkkua. Että kyllä tämän enkun voi saada monenlaisella aksentilla ymmärrettäväksi. Rikkautta!