Kyllä se ensilumen riemukin sieltä löytyi! Eihän sitä voi vastustaa. Ja sais ollakin aika huolissaan (ainakin minun kohdalla), jos siitä ei lopulta riemastuisi. On päästy hurmaantumiseenkin asti. Suomalainen talvi on niin upea. Tämä lumikuorrute kaikkialla on niin upea. Olen sanonut sen jo muutaman päivän sisään sata kertaa, mutta mieheni ei väsy kuuntelemaan, koska on itsekin samaa mieltä. Tällaiset uskomattomat näkymät tuntuvat jopa eksoottisilta, kun ei ole hetkeen saanut Suomen talvea kokea. Tuntuu, että onko tämä aina ollut tällaista? Onko tämä aina ollut näin upeaa? Varmasti sitä katsoo nyt hieman eri silmillä kuin aiemmin, vielä enemmän arvostaen. Vaikka talvesta ja pakkasesta olen tykännyt aina.
Elämä taas muutoinkin kirkkeni. Minulla on niin ihana mies. Joka saattaa halata ja kertoa rakastavansa minua, kun minulla on kurjaa, kun on koiperhosia eikä ole ensilumen riemua. Että halaa, vaikka olin niin flegmaattinen. Halaaminen on niin parasta, sitä ei kannata pihistellä. Ja ajatelkaa. Kun lauantai-iltana kävin ystävälläni kylässä, niin hän lämmitti minulle kauratyynyn ja hieroi niskojani <3 Voi miten ihanaa! Kiitokset K:lle! Oli kiva jutella ja meillä oli aika laadukasta 2,5v jutteluseuraa lisäksi. Välillä hän otti komennon ja kertoi, että me (äitinsä ja minä) olemme mörköjä, mutta seuraavassa henkäyksessä hän sittenkin itse oli mörkö, joka makasi lattialla ja (hui!) paukutti jalkoja maahan ja ryömi (pelottavasti) nojatuolin alle. Toisessa hetkessä me emme saaneet puhua mitään, vain hän. Ja toisessa hetkessä luin hänelle pari satua. Yhdessä kohtaa mistään ei meinannut tulla mitään, kun muumiyökkäri oli pesussa. Sitten hän halusi kolmannen kerran iltapalaa. Sai, jottei herättäisi pikkuveljeään. Hän halusi kuunnella meidän juttuja ja söi tuorekurkkukulhon tyhjäksi ja oli siitä ylpeä.
Aurinkoista viikkoa!
2 comments:
Kyl on huono kasvattaja tuolla 2,5v neidillä..😣 minkäs teet kun ei aina huumori ja kärsivällisyys riitä.. noo neitihän meni lopulta ihan iisisti nukkumaan kun sai ensin näyttää kujeensa ja syödä ne kurkut..
Äsken oli taas vähän pitempi nukutusoperaatio, kunnes tämä samainen neiti sai kakistettua ulos että 'mä sanoin tänään äitiä tyhmäksi mutta ei äiti oo tyhmä...' Halasi lujasti ja oli taas iloinen..on meillä herkkä lapsi..
Neiti 2,5v on varsin ihana ja hänellä on varsin hyvä äiti. Just hellyyttävä oli lauantaina. Halus olla meiän kaa! Ei kuitenkaan kovin moni haluu ;) Pääsee naisteniltaan toistekin.
Voi toista <3 hellyyttävä pieni.
Post a Comment