Uskomatonta, mitä kaikkea se maaemo meille tarjoileekaan täällä Suomen maassa. Kerronpa sinulle, että kuvassa näkyvä omena on vaasalaista, makeaa, hyvin herkullista omenaa. Merkki on valkea kuulas ja näkykin silmään aika kuulas. Kaksi kassillista saatiin sitä eilen käydä poimimassa eräältä, jolle nämä olivat tarpeettomia. Uskomatonta, mutta totta. Feeling blessed. Työt työpisteellä tökki tänään. Ajattelin iltaa ja hetkeä, jolloin pääsisin käsiksi omenoihin: Mitä tekisin? Sosetta (nam, nam ja vielä kerran nam) ja valmiita omppusiivuja pakkaseen omenapiirakkaa varten ainakin. Mehuakin mietin aiemmin, mut harkitsen sitä vielä. Maistoin yhden ja se oli rakkautta ensipuraisulla. Piti sitten vähän filmata ja tässä teillekin muutama foto. Omenat piristivät ja luvallinen luvaton postaus keskellä päivää myös.
Ensimmäisessä kuvassa työpisteeni, jolla olen ahertanut tänä syksynä. Välillä jouhevammin, välillä paljon vähemmän jouhevammin. Viimeaikoina ensimmäistä enimmäkseen, Luojan kiitos. Tänään oli fiilis kuitenkin jälkimmäinen, mutta eiköhän tästä taas nousta omenan tsempillä. Toinen ja kolmas kuva keittiöstä. Neljäs kuva J ja (kirjojen sisältönä)asioiden internet. Hänen työpisteensä näemmä.
Syksy etenee nopeasti. Minun pihlajanmarjat eivät kerenneet odottamaan ensimmäisiä yöpakkasia makeutuakseen, vaan linnut kerkesivät ensin. Niin ovat tyjät puut ja tintin aikeet siirtyivät seuraavaan syksyyn. Eipä se suuri murhe ollut. Kiireisessä syksyssä on ollut niin paljon muutakin menoa ja meinauksia. Miestäkin näkee väliin aika harvoin. Koti-illat ilman tieteellisiä opuksia ja henkilöt virkeinä (huom. J:n aikaiset aamut ja univelat) ovat olleet harvinaista luksusta.
Kynttiläkausi on jo avattu viime viikolla ja ystäviä on käynyt tunnelmoimassa kanssani kutimineen ja ilman. Parvekekynttiläkausikin on avattu, että iloa riittäisi naapureillekin. Iloa riittää koko taloyhtiöön, kun pyynnöstäni nyt kököttävät kanervaruukut joka rapun ovensuussa. Iloa ihmisille! Tekisi mieli hommata pihavalotkin tuota komeaa vaahterakujaa valoistuttamaan, mutta en tiedä myydäänkö niitä valoja pelkällä patteripelillä - olisi kätevää ainakin! Enkä tiedä venyykö mun budjetti ostamaan taloyhtiöön pihavaloja ;) Mutta kunhan haaveilen. Sitähän ihminen aina joskus jotain haaveilee. Kuten Ikean Gällö-hyllyä *click*, mutta saahan sitä ihminen rauhassa haaveilla, varsinkin jos tuote on poistunut valikoimista juuri kun ihminen on menossa vuosien tuumauksien jälkeen ikeaan kyseistä hyllyä ostamaan. Mutta keksin jonkin muun kivan hyllyn tilalle! Katsotaanpas vain! Ja eihän se ole hassumpaa lainkaan lähteä mukavien naisten kanssa Tampereen Ikeaan ja kirppiksille piipahtamaan. Saa nähdä, mitä kaikkea hyödyllistä ja tarpeellista sieltä tarttuukaan mukaan ;) Eikä virnuilla!
PS. Olisi aina niin paljon asiaa! Yritän päivitellä useammin. Kesä jäi blogin puolella melkeinpä välistä! Siitä muutamia murusia edes. Kodistakin voisin postailla joku kerta. Tähän ollaan nyt hyvin asetuttu ja kodilta tämä jo tuntuu. Tervetula käymään! Kutimen kera tai ilman :)
PPS. Toivottavasti teillä on mennyt syksy mukavasti! Muistakaa tunnelmoida ja nauttia maan antimista. Pihlajanmarjat ja tyrnit saattavat olla jo gone, mutta ainakin puolukkametsään kerkeää vielä! (Onko Vaasassa karpaloita?!)
3 comments:
Voi kun ihanan näköistä teillä! Postaukset kodista otetaan ilomielin vastaan, muutkin toki käy! :)
Valkeat kuulaat on hyviä! Kotikotona on niitä aina ollu ja tänäkin vuonna on niitä saatu. Pitäisikin hakea uusi lasti..
Ja niin tuttua tuo työn eteneminen välillä hyvin ja välillä huonommin..
Kiitos! :)
Hillot on nyt soseutettu ja hyvää on!!
Tsempit sullekin työntekoon!
Post a Comment