FB-haaste

Oon huono FB-haasteissa. Siispä en tarttunut sellaiseen taaskaan, hyi minua (sori Milja). Sen sijaan ajattelin latoa ne seitsemän haastetta tänne. Aikaimoisia "haasteita" ovatkin! ;) Käännetään tämä blogi-haasteeksi ja tartu siihen, jos tahdot! 7 kuvaa seitsemästä haasteesta ja julkaisu kertarysäyksella sallittu ;)

1. Olen järjestellyt muuton jäljiltä kankaita ja yrittänyt luoda ompelupistettä. En ole ommellut, mutta olen järjestellyt kankaita. Lasketaanko sekin käsityöpuuhasteluksi? Kuva otettu lajittelun lomassa ei-edustustarkoituksessa, mutta siinä sattuu sopivasti olemaan muutamia minun lempikankaitani. En käytä sisustusessa muuten kuin jouluna punaista ja silloinkin usein aika vähän, mutta punavalkoinen on iiiihana väriyhdistelmä ja pidän siitä paljon. Mutta se punaisen sävy on tarkka. Mikä tahansa ei käy, eikä kaikki kuosit. Onko meillä seiskareilla, kasareilla ja ysäreillä jokin joulukoristekammo? Sitä oon miettinyt ja laajemmaltikin havainnut. Että punaista väriä vältellään. Jouluna. Mutta oli ystävän kans puhetta, että nykyään (paastottuaan värin kanssa vuosia) punainen on taas joulun aikaan tervetullut. Katsotaanpa paljossako sitten toteutuu. Olen ajatellut laittaa Marimekon punaisen kerniliinan (kerni = vahakangas) joulun kunniaksi. Ehkä marraskuussa? Or so. Ostin sen 5v sitten ensimmäiseen yhteiseen jouluumme ja tämän ihana (Tantsu- tai Satula-)pöytäliinan käyttö onkin toistaiseksi (muistaakseni) rajoittunut vain tuohon yhteen jouluun. Liina on kuitenkin kaunis ja siinä on tunnearvoa, joten en minä sitä toki ole pois heittänyt. Yrittänyt pidellä enimmäkseen rullalla, ettei menisi huonoksi säilytyksessä.

2. Hyväksy se, että miehelle pitää antaa oma nurkkaus talosta. (Tässä vaiheessa otin puhelun fadelle ja pyysin lähettämään kuvan eräästä Vepsäläisen mainoksesta, josta mun piti kotona käydessä ottaa kuva, mutta unohdin. Katsotaan saanko kohta viestin, että voisin lisätä kuvan tähän.) Hyväksy se ja myöskin se, että vielä(kään) ei ole lasiovellisen kirjahyllyn aika, vaan on Tex Willer-hyllyn laajennusosan aika sen sijaan. Hyväksy myös se, että se syksyllä hommattu väliaikaiskirjahyllykin tuli sittenkin jäädäkseen. No mutta eihän sitä edes siitä nurkasta huomaa, halååå! No nyt sain sen kuvan. Tässä kehoitetaankin antamaan kokonainen huone, mutta eikö tämä nurkkaus ole jo aivan hyvä alku? :P

(voi että kun osaisin laittaa kaksi kuvaa vierekkäin, mutta en valitettavasti osaa!)

3. Lopeta stressaaminen siitä, että mahtuuko kesällä muuton yhteydessä ostettuun unelmien puusohvaan sittenkään kaksi ihmistä nukkumaan vierekkäin. Ole optimistinen. Ota yövieraiksi vain hoikkia pariskuntia tai yksinään liikkuvia yksilöitä. Älä myöskään murehdi sitä, että istumakorkeus on sittenkin liian korkea, vaikka sen sopivuuden piti olla nimenomaan yksi kriteeri sohvaa valittaessa. Kauneus sokaisi? Yep. Ja sittenkin, jos stressaat, niin myy sohva pois. Yksinkertaisemmin sanottu kuin tehty. Puusohvalla on sielu ja silloin sitä ei noin vain tunteettomasti pysty deletoimaan.

4. Ulkoile useammin nähdäksesi tämänkin maiseman vain kivenheiton päässä kodistasi. Älä usko tunkkaisia aivojasi, jotka sanovat sinulle, että ei ole aikaaa 15-60min kävelylle. Hyödynnä vieressä olevaa pururataa valoisan aikaan. Pimeällä älä sinne ollenkaan mene. Näyttää meinaan nykyään katoavan tuon tuostakin naisihmisiä iltalenkillään kuin tuhkana taivaan tuuliin ja se on hyvin, hyvin epämiellyttävää.

5. Estä itseäsi syömästä kerralla kaikkia viime viikolla englantilaisten christmas carolsien tahdissa, parhaassa seurassa leivottuja piparkakkuja. Tämä haaste on jo puoleksi mytyssä, mutta koitan säästellä ne loput (tortut meni jo kaikki, niistä ei puhuta). Vaikka toisaalta, miksi piparkakkuja pitäisi säästellä? Oon miettinyt, että voisiko siihen vehnäjauhojen tilalle laittaa jotain muuta? Ruista? Että sais sitten niin kuin luvallisemmin niitä teen kanssa nakerella. Nämä piparit tehtiin kaupan taikinasta ja niin myös pakastimestakin löytyy vielä sitä yksi paketti. Ajattelin kuitenkin ainakin kerran tehdä taikinan sitten "joulun alla" ihan itsekin. Hyvän tuoksun näistä kaupan omistakin saa. Aioin tuulettaa kuumahkoa piparkakkukeittiötä, kun Unna 6v sanoi (tosissaan), että älä tuuleta, tuoksut karkaa! <3

6. Nauti iltapalasi niin usein kuin mahdollista - hyvässä seurassa. Arjen arvo on mutkattomissa ihmissuhteissa, jotka antavat ja joille saat antaa.

7. Opettele tekemään hienon näköisiä pinaattilettuja suomalaisesta pakastepinaatista, koska suomalainen tuorepinaatti on törkeän kallista. Englannissa 200g tuorepinaattia maksoi 1,40€ ja Suomessa 80g 2,5€. Siis halåå! Muista, että letuista tuli ihan hyviä, vaikka korvasitkin osan vehnäjauhoista ruisjauhoilla. Reseptien terveellistäminen noin ylipäänsäkin on in pop up trend! Tein tuossa jokunen viikko sitten muutamaankin otteeseen kinkkupiirakkaa (voin laittaa ohjeen joskus, slurps) ja siinäkin korvasin voitaikinapohjan vehnäjauhoista osan ruisjauhoina ja no problem, hyvänä heilui!

8. Kestä elämän katoavaisuus ja se, että tämä ihana keltainen (ja aurinkoinen) aamupalapöydän näkymä on pian muisto vain. Oikeasti kestän tämän hyvin, mutta kieltämättä en pane pahakseni vaahteroita keittiön ikkunan alla. Näkymä on ollut hyvin aurinkoinen tässä ruska-aikana, vaikkei aurinko olisi paistanutkaan. Keltainen kun on niin aurinkoinen väri. Aika useasti on myös ollut dubbel-aurinkoinen, kun Aurinko aurinkokin on ilmaantunut (ja se on tapahtunut tänä syksynä usein!). Toisella puolella taloa, - olohuoneenn ikkunasta, näkyy nyt merelle, kun puut riisuutuvat talvea varten. Eli sitten kuitenkin, tämäkin asunto, merimaisemilla.

9. Käytä toistekin OnniBussia! Halpa ja hyvä. Ja kun on kaksikerroksinen, pimeän valaistus brittiläinen, kuulutukset (myös) englanniksi, takana englantia puhuvia matkustajia, niin saatat saada mukavan mielleyhtymään Britanniaan. Sain ja tykkäsin! Hyvin kuljetti OnniBus minut viime viikonloppuna Tampereelle siskon yllätys30v-pirskeisiin. HUOM! Palatessa kuskina oli NUORI, fiksu ja asiallinen mies. Tämä on merkillepantavaa, sillä en muista koskaan (siis koskaan!) nähneeni Suomessa näin nuorta bussikuskia. Pidin positiivisena, että joku on (ehkäpä) varta vasten alkanut bussikuskiksi. Joku nuori vieläpä. Tämä ammatti ei tokikaan ole vain 35+ -- 60v miesten ja maahanmuuttajien ammatti. Englannissa hauskasti tällaiset suomalaiset ammatteihin liittyvät stereotypiat heittivät kupperiskeikkaa, kun kuskina saattoi olla vaikkapa ikäiseni näpsäkkä nuori neiti ja vastaavasti siellä kaupan kassalla 65v papparainen tai hiuksia leikkaamassa 50v sir Henry.

10. Kaiva jostakin kiven kolosta lisää näitä sukkia, kun nykyiset (lempisellaiset) alkavat kaikki olla pikkuhiljaa jo kulahtaneita ja orastavasti isovarvas alkanut kuultaa läpi. Globaali vinkki kanssaeläjille: Osta kerralla iso kasa sukkia, kun kerran löydät hyvät. Ilkeyttään eivät myy niitä enää kahden vuoden päästä, kun tarvisit lisää, joten kun toteat ostamasi sukat hyviksi, toimi heti ja osta samantien kasa lisää.

11. Tee useammin salaattia. Älä laita salaatinkastiketta (sitä ostaa tässä talossa vain J, en koskaan minä), jos syöt valkoisella sohvalla tai sinulla on päällä vaatteita, jotka eivät saa likaantua. Tässä salaatissa värikästä kierrepastaa, Korpelan kinkkusuikaletta, tuoresalaattia, tuorepinaattia, omenaa, kananmunaa ja fetaa. Myös suolakurkku sopii tähän salattiin hyvin. Makaroonissa suosin normaalista tumma makaroonia, mutta jotenkin kierrepastan kohdalla se tumma näytti liian tummalta. Oletko sinä tottunut tummaan pastaan salaatissa?

12. Hillitse Julmustin-himosi nyt kun ne ovat taas tulleet kauppoihin. Samalla muista kuitenkin olla kiitollinen, että niin maukas juoma on keksitty. PS. Ikeaan oli myös tulleet jo joulujutut myyntiin. En ostanut mitään niistä! Jos ei kolahda niin ei kolahda. Pari kassia viherkasveja ostin kuitenkin, joten pitäkää peukut ja isovarpaat pystyssä, että saisin ne pysymään hengissä!

13. Viimeisin, muttei vähäisin: Uuden maton reunojen prässäys. Be positive! Kirppikseltä joitakin viikkoja sitten ostettu meille uusi matto. Kaunis matto, mutta kovin ohut ja käyräreunainen. Jos meille tulee kylään, niin yksi aktiviteetti on noiden kirjojen päällä tallustelu. Tämä maksoi 10€. Vielä minulla ei ole varaa niihin Harrodsin saman näköisiin mattoihin. Ovathan ne vähän paksumpia ja ei niin käyräreunaisia. Tosin tuon kympin perään saisi laittaa vielä kolme nollaa. Who never know jos mulla on joskus sellainen matto?

14. Oho tulikin 2x7!

Pilpasuo ja syksyinen luonto

Syksyisiä kuvia Oulun Pilpasuolta viikontakaiselta Oulun-reissulta. Faden, lellipennun (perheen kuopuksen) ja Jiin kaa käytiin kirpakassa syyssäässä taivaltamassa 7km lenkki lauantaipäivän ratoksi. Kahdella nuotiolla pysähdyimme. Väkeä oli isin mukaan paljon liikenteessä normaaliin verrattuna. Paljon tuli ihmisiä koiran kaa vastaan. Mustikkaa ja puolukkaa löytyi maistiaisiksi. Olihan mustikka jo hieman vetistä, mutta eipä haitannut. Mulla oli vaatehuoneen hyllyltä säilöstä otettu Jiin vanha digijärkkäri mukana ja sillä kuvailin. Ei, en ollut tutustunut asetuksiin etukäteen, joten kuvat on mitä on. Esimerkiksi salama ponnahti esiin aina silloin, kuin ei olisi pitänyt ponnahtaa ja siis enimmäkseen ei olisi pitänyt ponnahtaa ja enimmäkseen se ponnahti. Että silläviisiin. Mutta tästä sinullekin sivu syksyn tarinaa!

Tiesitkö, että naava merkitsee puhdasta ilmaa? Yritettiin hengittää oikein syvään ja kerätä freesiyttä varastoon.

¨

 

Tykkäisin makrokuvauksesta. Huomaa konditionaali. Ihan tavallinen putki oli tämä, jolla kuvasin ja ei oikein ottanut onnistuakseen mun ideat ;) ja se salama! Tässäkin räpsähti, ähh! (Tämä kuva taisi olla tallennettena nimellä "makro_huono" ;)

Hieno tukki! Niin paksu ja cool, että sisustajan aivot alkoivat heti raksuttaa. En napannut kuitenkaan sivutaskuun mukaan.

Käpy.

Käpysein.

Pala syksyistä metsää.

Mun seuralaiset.

Kääpä!

Syksyn kuuraa kasveissa.

Näin muuten karpalonpoimijan. Yritin itsekin kävellä silmät virkeänä, mutta ei sattunut kohdille.

Laskeuduimme korkeammalta metsästä suolle. Suomalainen metsä on hieno!

Eikö oo HYVIN syksyinen kuva? Syksy ei ole aina ruskan upeaa väriloistoa. Vaikka siitä vuodenaikana pidän siinä missä muistakin, niin onhan syksy myös ankeankin näköistä välillä. Mutta ankeakin voi olla omalla tavallaan kaunista. Kun etsii siitä sen kauneuden, eikä vaadi liikoja. Eikö luonto ole aina kaunis? Oulussa olivat jo lehtipuut täysin riisuuntuneet. Meillä täällä "etelässä" ruska ja talveen laskeutuminen tulee hieman jäljessä.

"En muuten vielä tipu!", sanovat nämä kolme syyslehteä.

Tuon kiviröykkiön kohdalla oli joskus ollut merenranta! Kivinen alue keskellä metsää oli paljon suurempi, kuin mitä kuvasta näkyy. On se jännä juttu. Nyt oli aivan metsän keskellä. Aika rientää.

Loppumatkasta aurinko herkesi paistamaan.

Mummolan luomupihasta. Tykkään kuvan värimaailmasta.

Tämä nurkkaus viehätti auringonpaisteessa. Kuvasta tosin tuli ehkä hieman ylivaloittunut. Innovatiivinen tuoli. Löytyykö sinun olkkarista vielä tuollaista? Sen lisäksi, että mummolan pihasta voit löytää erikoisia nurkkia, voi siellä myöskin vastaan ajella punaisella muovitraktorilla vaaleanpunaisessa syystakissa kultahiuksinen prinsessa. Siellä voi nähdä myös lomilla olevan varusmiehen (nk. kuopus2) hypittämässä veljen lapsia trampoliinilla. Tunnelma trampoliinilla oli hilpeä ellei hulvaton. Mummolan piha taipuu moneksi!

Viherpeukalo

Kyllä se siitä vielä virkoaa!

:D

En peittele sitä: olen surkea kukkien kanssa. Kaktuksenkin olen onnistunut takavuosina kuolettamaan. J sanoi tänään, että meidän pitäisi hommata kukkia / kasveja vasta isoina (iän, ei koon puolesta), ku olemme vakavaraisia ja voimme ostaa aina uuden edellisen rupsahdettua. Mutta minä yritän saada hapekasta huoneilmaa jo nyt... Kai nuista oksistakin happea tulee? Sanokaa, että joo!

Äppelmos

Ainekset                 

3dl       Vettä

3l         Paloiteltuja, kuorittuja omenoita (meillä Valkea Kuulas)

Ohje:           

1. Kiehauta vesi

2. Lisää omenat

3. Keitä hiljalleen sen aikaa, että omenat pehmenevät semisti

4. Tuollainen kuvassa näkyvä lasta oli  mielestäni aivan paras tähän hommaan, kun sillä pystyi sekä hämmentää että pilkkoa omenaa ja helposti nostaa alimmat päälle ja ylimmät alle.

5. Kun omenat ovat siis osaksi soseutuneet ja osaksi viel paloina, siirrä koko satsi (jos ei kerralla mahdu niin osissa) blenderiin ja surauta soseeksi. Tämän jälkeen voi vielä kiehauttaa kattilassa, jos haluat. Minä halusin.

6. Halutessasi lisää kattilaan sokeria, vaniljasokeria tai kanelia mauksi tai mahdollista kirpakkuutta poistamaan.

7. Laita sose rasioihin, anna jäähtyä ja pakasta.

8. Voihan näitä lasipurkkeihinkin laittaa ja kellariin, niin et tarvitse niin paljoa pakastetilaa. Ajattelin ensi vuonna opetella sen lasipurkkitouhun. Siinä kun purkit pitää olla niin kuumia ja hygieenisiä ja mulla nämä säilömiset ovat tänä syksynä tapahtuneet enemmän ja vähemmän kiireisissä väleissä et pakasterasiat tosiaan olleet helppo vaihtoehto. On kyllä melko tiiviisti pakastetila käytetty hyväksi.

Käyttöohjeet:   

NAUTI

1. Puuron kanssa

2. Pannukakun päällä

3. Luonnonjugurtin / Turkkilaisen jugurtin / Rahkan kanssa

4. Smoothiessa

5. Ahmi sellaisenaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :D

Varoituksen sana: Omasose vei kielen mennessään. Pakastin ilman sokerointia, toki käytin tämän päätöksen Jiin kautta. J kun on enemmän meidän perheessä sokerin perään. Mutta ihme ja kumma, hän hyväksyi soseen ilman sokerointia. Voit siis päättää itse maun mukaan lisäätkö sokeria vaiko et. Voit myös päättää kuoritko vai et. Meillä J ylitarkka kuorista, mutta mietin vain et jos keittää kuorineen ja käyttää blenderin kautta, niin voi olla, et kuoret sais hyvin hienoksikin.

Ollaan nyt syöty sosetta purkkikaupalla ja vähän pitäis jarrutella, jos meinaa vielä joulunakin maistella ;) Mutta soseen tekeminen oli helppoakin helpompaa eli älä epäröi tarttua toimeen, jos omenoita jostakin saat! Ja rohkeasti vain kysymään, jos naapurilla näyttää jäävän maahan kaikki omenat. Moni omenapuun omistaja ei hyödynnä itse puunsa antimia ja antaa mielelläänkin niitä hyötykäyttöön. Tuli vielä mieleeni, että onko omenakausi ensimmäisten pakkasten myötä jo ohitse? *Edit. Kuulemma on talvilajikkeitakin, valaisi J! Eli omenakausi ei ole vielä ohitse.

Vinkki!        

Aikaisemmin tänä syksynä esim. raparperihilloa keitellessäni totesin mehumaijan alimman kattilan olevan superpro tähän hillohommaan! Iso ja laakea, helppo siinä niin hilloa tyytyväisenä hämmennellä. Minullakaan ei toista niin suurta kattilaa ole ja hyvä, että Mehumaijalle löytyy muutakin käyttöä kuin mehustus.

PS. Se fiilis kun syöt sokeroimatonta omenasosetta ja tiedät tarkalleen, että siinä on vain ja ainoastaan itse omenaa. Matkalla kohti haavetta: sokerit vain marjoista ja hedelmistä.